Vieraskolumnit

Kamala luonto

Jussi Martikainen
Vieraskolumnit 06.01.2018

Navetassa luonnon kauhut on korvattu hyvällä huolen­pidolla.

Esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi eteni joulun alla lausuntokierrokselle. Simonkadulla kauhistellaan ns. eläinten ystävien ensireaktioita.

Animalia on tuohtunut ja ”lain isän”, vihreiden ex-puheenjohtajan Ville Niinistön mielestä hallitus vähät välittää tuotantoeläimistä. Eduskunnan eläinsuojeluryhmän vihreä varapuheenjohtaja Emma Kari kuvaili lakiesitystä mahalaskuksi. Kritiikkiä saavat muun muassa porsitushäkit ja parsinavetat.

Ns. eläinten ystävien mielestä tuotantoeläimelle pitäisi järjestää lajityypillisen käytöksen mukaiset, mahdollisimman luonnolliset olot. Vaatimus on eläinten kannalta kohtuuton ja hieman luonnosta vieraantunut.

Puutteen korjaamiseksi kannattaisi piipahtaa luontoon sekä vaikkapa parsinavettaan ja emakkosikalaan.

Luonto on raaka paikka. Siellä eläimen määräävät tunteet ovat vilu, nälkä ja pelko saalistajista. Eläimen luonnollinen kuolema sisältää joko hidasta riutumista tai raakaa väkivaltaa – usein molempia.

On totta, että sikalassa tai navetassa tällaiseen törmää harvemmin. Tuotantoeläimet on pyritty vapauttamaan näistä luonnonmukaisuuksista mahdollisimman tarkkaan. Ne on korvattu lämmöllä, hyvällä ravinnolla ja huolenpidolla.

Jos luontoa halutaan jäljitellä, tähän aikaan vuodesta pitäisi tarjota naudoille pimeässä pihatossa ruuan sijaan jäätävää lumituiskua. Tunnelmapaloiksi voi nauhalta soittaa susilauman ulvontaa ja karhun örinää.

Eduskunta pääsee eläinsuojelulain kimppuun kevään aikana. Vastuuministeri Jari Lepälle (kesk.) on keskustelussa jo varattu konnan rooli.

Enemmän kuin eläinten hyvinvoinnista, eläinsuojelulaissa on kyse poliittisesta teatterista. Vanhakaan laki ei estänyt yhtään eläinsuojelua parantavaa säädöstä – saati käytännön toimia.

Simonkadulla toivotaan laille asiallista eduskuntakäsittelyä. EU:n yhteismarkkinoilla on säätelyssä katsottava myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit