Vieraskolumnit

Euroopan optimisteja me suomalaiset

Lauri Uotila
Vieraskolumnit 28.01.2017

Kuukausittain kaikissa EU-maissa toistettavat kuluttajakyselyt eli kuluttajabarometrit todistavat meidän suomalaisten olevan maanosamme optimistisimpia.

Tämä on jyrkässä ristiriidassa niiden otsikkouutisten ja mielipidekirjoitusten hajatietojen kanssa, joihin päivittäin törmäämme lehtiä lukiessa tai sähköisiä viestimiä katsoessa.

Kuluttajabarometrit ovat laajoja kansalaiskyselyjä, jotka mittaavat kotitalouksien odotuksia niin kansantalouden kuin henkilökohtaisen taloudenkin odotuksia seuraaville 12 kuukaudelle. Ainakin kaksikymmentä vuotta peräkkäin juuri meillä Suomessa on muita suurempi enemmistö odottanut taloudelta paranemista tai ainakin ennallaan säilymistä. Vain muutamana vuotena Ruotsi on ollut hienoisesti meitäkin optimistisempi.

Vuoden 2016 alkutalvesta lähtien Suomen kuluttajien luottamus nousi kuukausi kuukaudelta, ja marras-joulukuussa olimme jo selvästi pitkä ajan keskitasoa korkeammalla talousoptimismin tasolla. Lähes kaikkien aikojen suurin määrä odotti suhdanteiden paranemista alkaneelle vuodelle. Samalla olimme jälleen kivunneet ruotsalaisten ohi, muista Euroopan maista puhumattakaan. Silti totuudenjälkeisen ajan synkistelijät meilläkin hokevat: Talous rämpii, työttömyys kasvaa, köyhät köyhtyvät, tuloerot kärjistyvät, keskiluokka voi huonosti, vanhemmuus on hukassa, lapsiperheet kärsivät, eläkeläisten asema on kurja jne. Todellisuus on jotain aivan muuta. Esimerkiksi työttömyys on vähentynyt hiljalleen, melkein kaikkien tuloluokkien ostovoima on ennätystasolla, tuloerot ovat nyt alemmat kuin aikoihin ja samalla Euroopan pienimpien joukossa.

Nuoret ovat lähes aina kaikkein optimistisimpia talousnäkymien suhteen. Vuodesta toiseen 16–29-vuotiaat ovat kuluttajabarometrin mukaan olleet luottavaisimpia. Viime syksynä 30–49-vuotiaat hyvin harvinaisella tavalla olivat jopa hieman nuorinta ikäluokkaa optimisempia. Näitä vanhemmat ovat aina vähemmän luottavaisia. Kaikkein selvimmin ikäerot heijastuvat kuluttajabarometrin osatekijään: odotukset omasta taloudesta. Alle 50 -vuotiaat ovat selvästi optimismin puolella, mutta 66–84-vuotiaat ovat jo selvästi pessimismin puolella. Tätä vanhemmat eivät ole kyselyssä mukana. On kuitenkin lohdullista, että iän mukaan asetumme juuri tähän järjestykseen. Tulevaisuuden suhteen olisi lohdutonta, jos nuoret olisivat menettäneet uskonsa taloutemme mahdollisuuksiin.

Tulotaso odotetusti vaikuttaa kuluttajien optimismiin. Jaettaessa väestö neljään tuloluokkaan asettuvat barometrin tulokset aina niin, että optimistisimpia ovat korkeimman tuloluokan taloudet ja vähiten optimistisia ovat alimman tuloneljänneksen kotitaloudet. Viime kesästä alkaen alimmankin tuloluokan ihmiset olivat odotuksissaan keskimäärin nousseet optimismin puolelle. Neljänä edellisenä vuotena tämä ryhmä oli keskimäärin pessimismin puolella. Näin syksyinen talousoptimismi on levinnyt kaikkiin yhteiskuntamme luokkiin, mihin vähemmän, mihin enemmän, mutta kuitenkin.

Miehet ovat Suomessa aina naisia optimistisempia talousnäkymien suhteen. Tosin miesten ja naisten odotukset sekä nousevat että laskevat aina samanaikaisesti, mutta odotusten positiivisuuden voimakkuudessa miehet ovat aina naisia korkeammalla. Uhkarohkeasti vähän kärjistäen voimmekin sanoa, että optimismin huippua edustaa nuori hyvätuloinen mies ja pessimismin pohjaa vanha pienituloinen nainen. Muut ovat sitten tältä väliltä. Näissä tunnelmissa me aloitamme sadannen vuotemme juhlinnan.

Lauri Uotila

Kirjoittaja on Danske Bankin neuvonantaja

Aiheeseen liittyvät artikkelit