Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Maaperän hiilivarastoilla on väliä Pariisin ilmastosopimuksen kaudella

Kristiina Regina
Vieraskolumnit 09.08.2017

"Kasvillisuus voi olla nielu, jos vuotuinen kasvu on suurempi kuin alalta poistettu biomassa." - Kristiina Regina

Maaperän hiilivarastojen muutos raportoidaan hiilidioksidin poistumana ilmakehästä tai päästönä ilmakehään.

Pariisin ilmastosopimuksen kaudelle on tulossa mekanismeja, jotka luovat aivan uutta kiinnostusta maatalousmaiden hiilipitoisuudesta huolehtimiseen.

Kaudella 2020–30 maankäyttösektorin nielujen ja päästöjen tulee olla vähintään tasapainossa, mieluiten nettonielu. Kun metsien hiilinieluista mukaan laskettavaa osaa rajoitetaan, muiden maankäyttömuotojen päästökehityksellä tulee olemaan entistä isompi rooli.

Luken äskettäin tekemän selvityksen mukaan on todennäköistä, että maankäyttösektori ei tule olemaan nettonielu kaudella 2020–30.

Arvion mukaan metsänhoidosta ja metsityksestä saatavat nielut eivät riitä kompensoimaan metsäkadon ja maatalouden päästöjä. Siksi nyt kannattaa pohtia, löytyisikö keinoja vähentää päästöjä tai kasvattaa nieluja maataloudessa.

Maaperä voi olla nielu, jos sinne kertyy hiiltä esimerkiksi kasvintähteistä tai maaperän hoidon ansiosta enemmän kuin hajottajaeliöt sitä poistavat.

Kasvillisuus voi olla nielu, jos vuotuinen kasvu on suurempi kuin alalta poistettu biomassa. Maatalouden merkittävin päästölähde puolestaan on viljellyt turvemaat, joiden osuus maatalouden päästöistä on yli puolet.

Kaavaillun laskentatavan mukaan maatalousmaista voisi syntyä nettonielu, mikäli vuosien 2021–25 tai 2026–30 päästöjen yhteismäärä alittaa vertailuvuosien eli esimerkiksi 2005–07 tai 2005–09 päästöjen keskiarvon kerrottuna viidellä. Siksi aleneva päästömäärä tarkastelujaksolla voi riittää; välttämättä ei siis tarvita edes kokonaispäästöjen muuttamista nieluksi.

Aleneva päästökehitys voitaisiin saada aikaan esimerkiksi poistamalla tuotannosta heikkotuottoisia turvepeltoja, kohdentamalla uusien peltojen raivausta kivennäismaille turvemaiden sijaan tai suosimalla monivuotisia kasveja tai tavallista korkeampaa pohjaveden pintaa turvemailla.

Myös toimet, joita voidaan toteuttaa kivennäismaiden isolla pinta-alalla, kuten kerääjäkasvien käyttö tai muut tavat lisätä maahan jäävän kasvintähteen määrää, voivat olla yllättävän tehokkaita hiilivaraston kasvattajia.

Seuraavalla Maaseutuohjelmalla tulee olemaan avainrooli päästövähennysten toteutuksessa.

Tavoitteiden toteutuessa maatalouden päästövähennyksistä voisi tulla uuden Maaseutuohjelman aikaansaama "menestystarina", jonka ansiosta ruuan tuotanto siirtyy kohti hiilineutraalisuutta.

Kirjoittaja on Luken tutkimusprofessori.

Aiheeseen liittyvät artikkelit