Vieraskolumnit

Ruotsissa suomalaisena jo viidettä vuotta

Kaj Närhinen
Vieraskolumnit 12.04.2017

Suhteestani länsinaapuriimme on muodostunut varmasti läheisempi kuin suuremmalle osalle suomalaisia suomenruotsalaisen taustani takia.

Unelma Ruotsiin muutosta kävi toteen viitisen vuotta sitten, kun vastasin myöntävästi Dalatravetin työtarjoukseen. Näin ollen perheen osoitteeksi vaihtui vuoden 2013 alusta lähtien Taalainmaa noin 250 km luoteeseen Tukholmasta.

Aloin miettimään tämän kolumnin aihetta jo ennen huhtikuun seitsemännen tapahtumia Tukholmassa, ja nämä tapahtumat vain vahvistivat päätöstä kirjoittaa ruotsalaisesta yhteiskunnasta. Perusasioissa Ruotsi ja Suomi eivät luonnollisesti eroa toisistaan, sillä terveydenhuolto ja koulutusjärjestelmä ovat esimerkiksi melko samanlaiset.

Suurin ero Ruotsin ja Suomen välillä on minusta kuitenkin ollut ihmisten tavassa suhtautua toisiin ihmisiin. Asuin ensimmäiset kolme ja puolivuotta vuokra-asunnossa, ja alue käsitti yli 50 pienkerrostaloa, toisin sanoen paljon ihmisiä pienellä alueella. Toki saattoi olla, että minulla kävi onni vuokratessa asunto, joka sijaitsi hyvin rauhallisella alueella. Pihassamme oli neljä kerrostaloa, joissa asui vähintään kuuden eri maan kansalaisia, mutta tuskin koskaan oli mitään järjestyshäiriöitä, ja sosiaalinen kanssakäynti oli hyvin mutkatonta.

Lastemme päiväkodissa oli parhaimmillaan yli kymmenen eri maan kansalaisia, ja lapsille on vain hyödyllistä saada oppia erilaisista kulttuureista. Toki on muistettava, että asun perheeni kanssa Falunissa joka ei ole kovin suuri kaupunki, ja täällä yhteiskuntarakenteen ongelmat eivät realisoidu samalla tavoin kuin suuremmissa kaupungeissa.

Kuitenkin jo ennen perjantain tapahtumia, ruotsalaisen kansankodin puhtoiseen pintaan on tullut säröjä. Syksyllä 2015 Trollhättanissa tapahtuneiden koulusurmien jälkeen, olivat monet ruotsalaiset työtoverini hyvin järkyttyneitä, kuinka tällaista voi tapahtua omassa kotimaassa. Ruotsalaisille tällainen isku oli isku turvallisimpaan ytimeen, ja näin ollen yleinen mielipide vallanpitäjiä kohtaan onkin muuttunut viimeisten vuosien aikana melko voimakkaasti. Kriittisyys poliisia, maahanmuuttoviranomaisia sekä harjoitettavaa integraatiopolitiikkaa kohden on kasvanut jatkuvasti.

Suunnan muutos on toisaalta ymmärrettävä, sillä resurssit eivät riitä kattamaan esimerkiksi kasvaneita pakolaisvirtoja. Henkilökohtaisesti pidän tätä valitettavana, sillä Ruotsi on toiminut ansiokkaasti integroidessaan ihmisiä eri taustoista yhteiskuntaan vuosikymmenien aikana. Toki tiedostan, että käytössä olevat resurssit määrittävät viranomaisten toimintakyvyn yleisellä tasolla.

Toivon ruotsalaisen yhteiskunnan pystyvän kääntämään viimeaikaiset tapahtumat vahvuuksiksi, ja olemaan se yhteiskunta joka on yksi parhaista integroimaan maahanmuuttajia.

Kaj Närhinen

Kirjoittaja on Dalatravetin urheilujohtaja

Aiheeseen liittyvät artikkelit