Vieraskolumnit

Talous kasvaa nopeasti, silti veloilla pelotellaan

Lauri Uotila
Vieraskolumnit 10.09.2017

Lauri Uotila: Mikäli vuotuinen nettomaahanmuutto lisääntyy tämän vuosikymmenen 12 000–18 000 vuosilukemista, väestö kasvaa jälleen ennusteita nopeammin.

Maailmantaloudenkin piristyttyä on Suomen tavaroiden ja palvelujen vienti kohonnut jopa 10 prosenttia. Samaa nopeaa tahtia ovat lisääntyneet investoinnitkin, kun sekä rakennushankkeet että kone- ja laiteinvestoinnit ovat vauhdittuneet. Kulutusmenot ovat kasvaneet maltillisesti, noin 1,5 prosenttia.

Hyvä talouskehityksemme on lisännyt myös työllisyyttä. Kuluvan vuoden tammi–heinäkuussa työllisten määrä oli 17 000 suurempi kuin vuotta aiemmin. Viime vuoden vastaava nousu oli 8 000 työllistä. Kovin kaukana siis ollaan hallitusohjelman työllisyystavoitteista. Työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä eli työllisyysaste on tänä vuonna liikkunut noin 69 prosentissa. Hallitus tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä. Ei taida toteutua. Seuraavilla vaalikausilla tarvitsemme 75–80 prosentin työllisyysastetta. Se vaatii kasapäin niitä paljon puhuttuja rakenteellisia uudistuksia työelämään.

Työttömien määrä on ollut tammi-heinäkuussa keskimäärin 254 000. Se on ainoastaan 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näin on käynyt, koska työvoiman tarjonta on kohonnut työllisyyden lisääntyessä. Työttömyysaste liikkuu nyt 8,5 prosentin paikkeilla. Onkin ilmeistä, että ns. rakenteellinen työttömyysaste on jopa kahdeksan prosentin luokkaa. Vain työmarkkinoita joustavoittamalla voidaan päästä tämän alle.

Velkaluvuilla pelottelu on tänäkin vuonna ollut yleistä. Rahaviranomaiset ovat olleet huolissaan kotitalouksien velkojen kasvusta. Se kuuluu heillä toimenkuvaan. Samalla media on varoitellut etenkin julkisesta velasta. Taitaa sekin kuulua toimenkuvaan. On esimerkiksi dramatisoitu juuri syntyneen vauvan saaneen syntymälahjakseen 25 000 euron edestä julkista velkaa. Pelkokuvaa on paisuteltu latomalla vielä suurempia eläkemaksujen ja hoivalaskujen summia, jotka lankeavat aikuisena tämän vauvaparan harteille.

Julkisesta velasta elämöitäessä muistettakoon, että julkisella sektorilla on paljon myös rahoitussaamisia, yli puolet suhteessa velkakantaan. Kunnilla on lähes yhtä paljon rahoitusvarallisuutta kuin velkoja. Valtiollakin varoja on noin puolet suhteessa velkoihin. Etenkin valtio on pystynyt maksamaan velkojen korkomenot rahoitusvarojen tuotoilla jo useamman vuoden ajan. Kyllähän vauva perii aikanaan rahaakin, puhumattakaan kaikista julkisista teistä, rautateistä, metsistä ja rakennuksista.

Väestön vanhenemiseen liittyvät pelot ns. huoltosuhteen heikkenemisestä perustuvat väestöennusteisiin. Ne ovat yksinkertaisia oletuksia siitä, että väestön ikärakenne, syntyvyys, kuolleisuus ja maahanmuutto toteutuvat tulevina vuosikymmeninä samanlaisina kuin muutaman viime vuoden toteutunut kehitys. On kuitenkin paljon mahdollista, että nämä trendit muuttuvat tulevina vuosikymmeninä. Väestöennusteet ovat aina aliarvioineet väkilukumme toteutuvaa kehitystä. Mikäli vuotuinen nettomaahanmuutto lisääntyy tämän vuosikymmenen 12 000–18 000 vuosilukemista, väestö kasvaa jälleen ennusteita nopeammin. Ja tämähän on täysin mahdollista, jopa todennäköistä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit