Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Tuet ilman valvontaa

Kirsi Haapamatti
Vieraskolumnit 17.06.2017

Nykymuotoinen maatalouden tukipolitiikka ajaa ihmiset hulluuteen ja velkavankeuteen tai kaupunkeihin.

Puutarhatila joutui ylimääräiseen luomutarkastukseen ja sen päälle vielä EU-tarkastukseen. Tilat, joilla on paljon lohkoja ja useita eri viljelykasveja, ovat muita helpommin tarkastusten kohteena. Tarkastaminen kannattaa, jos virheitä haluaa löytää, sillä kun paljon tekee, virheiden mahdollisuus kasvaa.

Toisella tilalla digitointi oli paljastanut, että suojakaista ojan varrella oli liian leveä. Viljelijällä oli pokassa pitelemistä, kun tarkastaja koetti venyttää mittanauhaa voimiensa takaa, jotta virhe voitaisiin kirjata papereihin. Kolmannella tilalla lentokoneen kamera paljasti tumman kohdan. Pellon reunassa kuvaushetkellä ollut peräkärry käytiin toteamassa niin ikään kahden tarkastajan voimin.


Entä jos maataloustukien valvontaa ei tässä mittakaavassa olisikaan? Jos ei tarvitsisi kuluttaa virkamiesten (yleensä tulevat parivaljakkona) ja viljelijöiden kallista työaikaa byrokratian ja senttien vahtaamiseen? Jos ei ajettaisi viljelijöitä raivaamaan ojanvarren pajukoita, oikaisemaan metsänreunoja ja polttamaan latoja, koska kaikesta kauneusvirheestä sanktioidaan? Jos pelloilla voisi viljellä muutoinkin kuin harppia ja viivoitinta apuna käyttäen? Jos viljelijän ei tarvitsisi käyttää aikaa byrokratian pilkkujen syleilyyn? Jos kyttäämisenäkin usein koettavasta piiruntarkasta tarkastusrumbasta luovuttaisiin?


Miten kävisi, jos jokainen tila saisi perustuen, kuin perustulon? Sen lisäksi maksettaisiin hehtaariperusteista tukea. Kuitenkin niin, että jokaisesta kymmenestä hehtaarista leikkuri heilahtaisi niin, että pelkällä pinta-alan hamstraamisella ei potti määrättömästi kasvaisi. Annettaisiin viljelijän tehdä pellolla (lain puitteissa toki) mitä lystää. Eivätkö markkinat hoitaisi loput? Viljeltäisiin sitä, mille on kysyntää. Ei sitä, mistä tänä vuonna maksetaan parhaat tuet. Viljan hinta nousisi, kun ylitarjontaa ei enää olisi. Isot tilat, joilla on paljon myytävää, saisivat tuotteestaan kunnon hinnan. Vaikeasti viljeltävät pellot voitaisiin jättää luonnonhoitopelloiksi. Tiloilla voitaisiin kokeilla erikoiskasveja ja puutarhaviljelyä ilman paperisotaa. Pientenkin tilojen osaelanto olisi taattu perustuen ansiosta.


Väitän, että tässä voittaisivat sekä monipuolisempi maatalousympäristö että viljelijöiden talous ja mielenterveys. MTK:n mukaan yli 10 000 tilaa on lopettamassa tuotantonsa vuoteen 2020 mennessä. Maaseutu- ja erävihreiden viime syksyinen ehdotus maaseudun ekosysteemipalveluiden tukemisesta ei sekään ole hassumpi idea. Esimerkiksi lintujen pesäpaikkojen säilyttämisestä maksettaisiin. Nykymuotoinen maatalouden tukipolitiikka ajaa ihmiset hulluuteen ja velkavankeuteen tai kaupunkeihin. Järjestelmän perusteellinen myllääminen on tarpeen.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja pienviljelijä

Aiheeseen liittyvät artikkelit