Vieraskolumnit

Tuuppausta ylivelkaantuneelle

Eeva Alho
Vieraskolumnit 12.09.2017

Eeva Alho: Strutsiefekti esiintyy myös silloin, jos tilin saldo hupenee.

Kesälomien jälkeen moni räknää tiliä ja ihmettelee, miten kesähuveihin upposi taas omaisuus. Lomalla saatetaan ottaa löysempi asenne rahankäyttöön, kun halutaan irrottautua arjesta. Kulutusluottoja tarjoavat firmat käyttävät markkinoinnissaan mielikuvia auringonpaisteesta ja elämyksistä. Siinä missä luotontarjoajat ovat opiskelleet huolella ihmismielen toimintaa, myös velkaongelmien ratkomista on hyvä lähestyä psykologian näkökulmasta.

Ihmisen käyttäytymisen tuntemuksen perustuvilla keinoilla voi olla ylivelkaantumisen ehkäisemisessä voimakas vaikutus. Kuluttajat eivät aina toimi rationaalisesti, vaan turvautuvat monenlaisiin oletuksiin ja oikaisuihin päätöksen­teossaan. Tutkimuksissa luoton ottamiseen on liitetty taipumus olla lyhytnäköinen sekä itsehillinnän puute. Luoton lyhentämistapoja tutkittaessa on havaittu kuluttajien taipumus jättää tarjottuja tietoja huomioimatta.

Tiedon välttely on tutkimusten mukaan yleistä monenlaisissa taloudellisissa tilanteissa. Sijoittajat käyvät sitä useammin tarkistamassa osakkeidensa arvon, mitä paremmin kurssit ovat kehittyneet, mutta välttelevät tappioiden näkemistä, jos salkun arvo onkin laskenut. Strutsiefekti esiintyy myös silloin, jos tilin saldo hupenee ja tilinomistaja lakkaa kirjautumasta nettipankkiin. Ihmisillä on taipumusta hakea vahvistusta myönteisille tunteille ja välttää epämiellyttäviä totuuksia.

Lyhytnäköisesti toimiva kuluttaja ei hahmota pitkien maksu­aikojen vaikutuksia. Luottotuotteita vertaillessaan kuluttaja saattaa pitää parin prosenttiyksikön eroa vähäpätöisenä – koronmaksu kun tapahtuu sitten joskus tulevaisuudessa. Kuluttaja elää tyypillisesti hetkessä.

Maksujen viivästyttämisen seurausten korostamisen on havaittu olevan tehokasta ohjausta luottokorttivelan lyhentämiseen, koska velan määrän ja pituuden konkretisointi varoittavina lukuina kannustaa toimimaan toisin. Myös tarjoamalla tietoa tiheämmin luottokorttivelallisia saatiin lyhentämään luottokorttivelkaa enemmän joka kuukausi ja maksamaan velka kokonaan pois. Silkka tiedonvälitykseen liittyvä muutos on lempeä keino tuupata velallisia kohti parempia valintoja, koska se ei rajoita kuluttajan omaa valintaa.

Sillä on myös väliä, missä tieto tarjotaan. Onko se pientä pränttiä kotiin lähetettävässä tiliotteessa vai onko tieto tuotu verkkopankkiin, jolloin se menee tajuntaan siinä hetkessä, kun päätös maksutapahtumasta ja napinpainallus tapahtuvat?

Jos talous pyörii ottamalla velkaa velan päälle, tiedon tarjoaminen ei ole enää riittävä keino. Jos taloudellista joustovaraa ei ole, käyttäytymistä ei kykene muuttamaan. Tarvitaan aikaista puuttumista. Ja kukkaronhallinnan opettamista vaippaikäisistä lähtien, koska nykylapset kohtaavat yhä monimutkaisemman kuluttamisen ja maksamisen ympäristön.

Aiheeseen liittyvät artikkelit