Rakentaminen

Paraatipaikan puukerrostaloissa käytetty koivuvaneri kostui – home puhdistettiin vetyperoksidilla

Rakentaminen 20.11.2017

Helsingin Jätkäsaaren puukerrostalojen elementtien liitoskohdissa käytetystä koivuvanerista löytyi hometta, jonka puhdistustyöt ovat lykänneet rakennusaikataulua eteenpäin.


Jarkko Sirkiä
Stora Enson Petri Perttula esitteli massiivipuuelementtien liitoskohdan homeelle altistunutta koivuvaneria, joka on nyt puhdistettu. Rakennustöitä ei jatketa ennen kuin kuivuudesta ollaan täysin varmoja.

Lvl-massiivipuuelementeistä tehtyjen kahdeksankerroksisten puukerrostalojen rakentamisen aikaisessa kosteudenhallinnassa on ollut ongelmia. Taloja rakennetaan Helsingin Jätkäsaareen Wood city -kortteliin.

Kerrostaloihin valmistuu lähes sata ATT:n eli Helsingin asuntotuotantotoimiston tuottamaa asuntoa.

Puukerrostalot ovat koehankkeita, joissa tutkitaan rakenteiden ja olosuhteiden mittaamista sensoritekniikalla. Puukerrostalojen rakennusaikaisesta kosteudenhallinnasta on tehty kaksi diplomityötä.

"Lvl-massiivipuuelementit on suunniteltu kestämään rakentamisen aikaista kosteutta, joten sääsuojaa ei tarvita. Sen sijaan liitoskohtiin valittu koivuvaneri altistui kosteudelle keväällä", Stora Enson rakentamisen ratkaisujen johtaja Petri Perttula kertoo.

Stora Enso myöntää homeongelman mutta painottaa sen koskevan vain osaa koivuvanerista tehdyistä liitoksista.

"Yli 99 prosenttia kerrostalojen puusta on massiivipuuelementtejä. Koivuvanerin osuus koko rakennuksen puumassasta on promillen luokkaa, ja niissäkin mikrobikasvustoa ja hometta havaittiin vain osassa koivuvanerikiinnikkeistä", Perttula jatkaa.

Stora Enso valmistaa lvl- eli viilupuuta Varkauden tehtaallaan liimaamalla kerroksittain kotimaisesta kuusesta valmistettuja kuusiviiluja. Jätkäsaaren puukerrostalot ovat ensimmäiset kotimaiset lvl-puuelementtikohteet.

Homelöytöjen jälkeen Stora Enso otti vastuun vahingoista laatimalla korjaussuunnitelman yhdessä projektin osapuolien ja alan asiantuntijoiden kanssa.

Mikrobivaurioista kärsineiden koivuvanerien mekaaninen puhdistus olisi vaatinut jo pitkälle rakennettujen talojen purkamista. Korjausmenetelmäksi valittiin puhdistus vetyperoksidilla asiantuntijoiden suosituksesta.

"Kaikki altistuneet alueet on nyt puhdistettu. Olemme ottaneet satoja näytteitä altistuneista kohdista sekä kontrollinäytteitä, jotta voimme olla varmoja puhdistuksen toimivuudesta", Perttula kertoo.

"Viime kädessä vaihdamme koivuvanerin tilalle terästä, jos puhdistusainetta ei ole mennyt riittävästi liitoskohdan alle."

Päärakennuttaja SRV vakuuttaa rakennustöiden jatkuvan vasta sitten, kun koivuvanerin kuivuudesta ja puhtaudesta ollaan täysin varmoja.

Stora Enso ottaa vastuun mikrobivahinkojen korjauskustannuksista. Perttulan mukaan korjaussuunnitelman toimivuus varmistettiin alan asiantuntijoiden avulla, ja toimivuutta seurataan työvaiheiden edetessä.

"Vasta sitten jatketaan, kun asiantuntijat niin sanovat. Kuulemme muun muassa päärakennesuunnittelija Swecoa ja ATT:n kosteushallinnasta vastaavaa Vahanen Oy:tä", sanoo SRV:n allianssi- ja projektinjohtohankkeiden yksikönjohtaja Antti Raunemaa.

Koivuvaneri valittiin materiaaliksi lujuutensa takia, vaikka yleensä liitoskohdissa on käytetty terästä. Perttulan mukaan Stora Enso ei aio enää jatkossa käyttää koivuvaneria liitoskohdissa.

Raunemaa pitää viime päivien homeuutisointia liioiteltuna. Hän haluaa muistuttaa, että suojatelttakaan ei ole koskaan täysin säänpitävä.

"Jonkun täytyy aina olla ensimmäinen, kun kokeillaan uusia ja erilaisia rakennuskäytäntöjä."

Hänen mukaansa puurakentaminen on vielä vähän betonia kalliimpaa, mutta massiivipuisten suurelementtien asentamisen nopeus ja helppous laskevat todennäköisesti kustannuksia tulevaisuudessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit