Rakentaminen

Miksi suomalaiset talot homehtuvat? Syinä huono kuivuminen, kiire ja tasakatot

Rakentaminen 08.12.2017

Vaikka rakentamisesta on enemmän tietoa kuin koskaan ennen, aikatauluja halutaan kiristää, rakennusfysiikan professori voivottelee.


Jarkko Sirkiä
Helsingin Jätkäsaareen rakennettavien puukerrostalojen valmistuminen on viivästynyt, sillä puuelementtien liitoskohdista on löydetty hometta. Taloja on rakennettu ilman sääsuojaa.

Koneellinen ilmanvaihto, materiaalivalinnat vai sittenkin liika eristäminen?

Suomalaisrakennusten home- ja kosteusongelmat ovat olleet jo vuosia näyttävästi esillä. Vähintään yhtä näkyvästi pohditaan homehtumisen syitä ja keinoja sen estämiseksi.

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta tyrmää käsitykset, että rakennusten kosteus- ja homeongelmia selittäisi jokin yksinkertainen seikka. Hänen mukaansa olennaisempaa on kokonaisuus.

Esimerkiksi lämmöneristäminen itsessään ei ole Vinhan mukaan pahasta, mutta sen aiheuttamat muutokset tulee ottaa huomioon.

”Kun 1970-luvulta lisättiin lämmöneristystä, ei ymmärretty teknisiä muutoksia riittävästi. Syntyi kosteita ja kylmiä paikkoja, joihin lähti muodostumaan hometta”, hän huomauttaa.

Sitä professori ei kiistä, etteivätkö jotkin rakennukset ole toisia riskialttiimpia kosteusvaurioille. Tasakattoiset ja räystäättömät rakennukset, varsinkin pientalot, ovat vuotaneet.

Maanpinnan tasolle halutut valesokkelit Vinha arvioi yhdeksi eniten kosteusvaurioita aiheuttavaksi tekijäksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi vuonna 2013, että päivittäin 600 000 – 800 000 suomalaista altistuu homeesta aiheutuville sisäilman epäpuhtauksille.

Sisäilman ja kosteusvaurioiden terveysvaikutuksiin erikoistunut asiantuntijalääkäri Jussi Lampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että sisäilmasta johtuvien sairastapausten erittely on kuitenkin vaikeaa.

Tutkimustieto on riittämätöntä, sillä käytössä ei ole esimerkiksi laboratoriotutkimuksia, joilla henkilön oire tai sairaus voitaisiin yhdistää rakennuksen kosteusvaurioon.

”Emme tiedä, mikä kosteusvaurioituneessa rakennuksessa terveyshaittoja aiheuttaa. On hyvä myös muistaa, että esimerkiksi astma on monitekijäinen sairaus.”

Lampi kuitenkin korostaa, ettei hän vähättele huonosta sisäilmasta aiheutuvia ongelmia, vaan ongelmiin tulee hänen mukaansa puuttua.

”Puhdas ja raikas sisäilma on tärkeää, koska se tukee hyvinvointia, terveyttä ja oppimista. Lisäksi käyttäjien pitää luottaa tilojen terveellisyyteen.”

Juha Vinhan mukaan avainasemassa huonoa sisäilmaa aiheuttavien rakennusvirheiden välttämisessä on tieto. Faktaa oikeaoppisesta rakentamisesta on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen.

Hyvän suunnittelun edessä on kuitenkin materiaaleista ja tekniikoista riippumaton tekijä: kiire.

”Vaikka nykyään on enemmän tietoa rakentamisesta ja kosteuden käyttäytymisestä, rakennusaikoja halutaan kiristää koko ajan”, professori kuvailee.

”Esimerkiksi betonin kuivatusaikoja yritetään lyhentää enemmän kuin on järkevää, jolloin pinnoitetaan kosteaa betonia.”

Yksi keinotekoinen kriteeri on koulurakennuksen valmistaminen juuri uuden lukuvuoden alkuun. Tällöin arvostetaan enemmän hienolta kuulostavaa päämäärää kuin huolellista työtä.

”Urakkasopimuksissa voi olla sakkopykäliä niin, että mikäli valmistuminen viivästyy, tulee sanktioita. Niitä rakentajat pyrkivät tietenkin välttämään”, Vinha toteaa tylysti.

Myös muu halu karsia kustannuksia kostautuu professorin mukaan laadussa. Rakennustyömaan kosteudenhallintaan tulee esimerkiksi panostaa riittävästi muun muassa sadesuojauksen, materiaalien varastoinnin, työmenetelmien ja kuivatuksenkin osalta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit