Rakentaminen

Homekoulut aiheuttavat ongelmia, mutta niiden määrä Suomessa ei tiedä kukaan – "Ratkaisut pitää tehdä kuntakohtaisesti"

Rakentaminen 10.12.2017

Tieto on hajallaan peruskoulutuksen järjestäjillä, eli kunnilla. Ongelmia tuo koulurakennusten ikä. Opetusta annetaan enemmän 1950-luvulla kuin minään muuna vuosikymmenenä rakennetuissa kouluissa.


Johannes Tervo
Ylikylän alakoulun oppilaat joutuivat jättämään koulurakennuksensa sisäilmaongelmien takia.

Homekoulu-uutiset ovat käyneet tutuiksi monilla paikkakunnilla, ja niihin kohdistuu valtakunnallista mielenkiintoa.

Tästä huolimatta homeongelmaisten koulurakennusten, niihin tehtävien remonttien tai väistötiloihin siirrettyjen oppilaiden määrää ei Suomessa seurata.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta ja Kuntaliitosta ilmoitetaan, että asiaa ei seurata, sillä peruskoulutuksen järjestäminen on kuntien oma asia, eikä niillä ole asiaan liittyen ilmoitusvelvollisuutta.

Siteeratuin tieto Suomen homekoulujen määrästä lienee raportissa "Rakennusten home- ja kosteusongelmat", jonka eduskunnan tarkastusvaliokunta teetti 2012.

Sen mukaan 12–18 prosenttia Suomen koulurakennuksista kärsii merkittävistä kosteus- ja homevaurioista.

"Tokihan korjauksia on tehty, mutta luku on edelleen suuntaa-antava", rakennusneuvos Ritva Kivi opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa.

Sen jälkeen asiaa on seurattu kyselyillä erilaisissa tutkimuksissa.

"Kysymykset ovat aina hieman erilaisia, joten tuloksia on hankala verrata", Kivi huomauttaa.

"Koulukanta on vanhaa. Elinkaaren lopulla rakennuksiin tulee ongelmia ja sisäilmaongelmat kuuluvat niihin", tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi Kuntaliitosta summaa.

Suomen nykyisistä kouluista 1 243 on rakennettu 1950-luvulla, jolloin suuret ikäluokat varttuivat. Luku on suurempi kuin millään vuosikymmenellä ennen tai jälkeen. Se on yksinään yli viidennes 5 448 rakennuksesta, jotka Suomen kunnilla on yleissivistävien oppilaitosten käytössä – luku sisältää peruskoulujen ohella myös lukiot.

Ikä näkyy remonttitarpeessa. Niemen mukaan koulurakennuksiin myönnettyjen rakennuslupien määrä on kasvanut vuodesta 2012 alkaen.

Viime vuonna se koski koulutiloja 300 000 neliömetrin edestä ja oli korkeimmillaan kymmeneen vuoteen.

Sitä Niemi ei osaa arvioida, kuinka moni remonteista tehdään home- tai kosteusongelmien vuoksi. Erittelyä on hankala tehdä, sillä käytännössä remontteihin yhdistyy monia syitä.

Tiedon hajanaisuudesta huolimatta vastaajat eivät innostu ajatuksesta, että homekouluista ylläpidettäisiin valtakunnallista seurantaa.

Jussi Niemen mukaan se saattaisi johtaa julkista keskustelua harhaan, sillä koulujen koot ja iät vaihtelevat kuntakohtaisesti.

"Jos kertoo kaikkien kuntien keskiarvon, se ei päde yhdessäkään kunnassa. Ratkaisut pitää tehdä kuntakohtaisesti."

Toisaalta hän kannustaa kuntia harkitsemaan väistötiloja monipuolisesti:

"Väistötilojen kanssa voi käyttää mielikuvitusta. Heti ei tarvitse pirauttaa parakkeja pihamaalle."

Lue lisää:

Eteläpohjalaiset alakoululaiset väistivät sisäilmaongelmaa opetusmaatilalle – "Koulu pysyi omalla kylällä"

Aiheeseen liittyvät artikkelit