Ruoka

Hevosen herkkupaistia myydään Valmistettu Suomessa -merkillä – liha Amerikoista

Ruoka 16.02.2017 Varkaus

Kuluttaja on ruokakaupassa välillä aivan hämmennyksissään, mistä elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet ovat peräisin.

Pentti Vänskä
Lidlin Deluxe-hyllystä löytyy kylmäsavustettua hevosenpaistia. Sen etupuolelle on präntätty siniristilipun kera teksti: Valmistettu Suomessa. Kun pakettia kääntää, siellä todetaan lihan alkuperästä: Kanada/ Uruguay / Meksiko / Argentiina.
Lidlin Deluxe-hyllystä löytyy kylmäsavustettua hevosenpaistia. Sen etupuolelle on präntätty siniristilipun kera teksti: Valmistettu Suomessa. Kun pakettia kääntää, siellä todetaan lihan alkuperästä: Kanada/ Uruguay / Meksiko / Argentiina.
Pentti Vänskä
Leivän paistopisteillä luodaan mielikuvaa kuin kotona vastapaistetusta leivästä. Monet kakkarat on kuitenkin tehty ulkomailta tuoduista raakapakasteista, ja lapuissa lukee Belgiaa, Ruotsia, Ranskaa, Viroa, Latviaa, Liettuaa...
Leivän paistopisteillä luodaan mielikuvaa kuin kotona vastapaistetusta leivästä. Monet kakkarat on kuitenkin tehty ulkomailta tuoduista raakapakasteista, ja lapuissa lukee Belgiaa, Ruotsia, Ranskaa, Viroa, Latviaa, Liettuaa...
Pentti Vänskä
Varkaudessa asuva Erikka Mannila (vas.) ja leppävirtalainen Merja Roponen katsovat kaupassa tarkasti ruokien alkuperää. Juustohyllyillekin he kaipaavat nykyistä paljon selvempiä ja näkyvämpiä merkintöjä.
Varkaudessa asuva Erikka Mannila (vas.) ja leppävirtalainen Merja Roponen katsovat kaupassa tarkasti ruokien alkuperää. Juustohyllyillekin he kaipaavat nykyistä paljon selvempiä ja näkyvämpiä merkintöjä.

Kamalaa, hirveää, järkyttävää kuuluu Erikka Mannilan ja Merja Roposen kommentteina kolmen kaupan kierroksella Varkaudessa.

Käymme kaikki päämyymälät läpi, Citymarketin, Prisman ja Lidlin, ja katsomme, miten hyvin kuluttaja saa tolkkua elintarvikkeiden alkuperämerkinnöistä.

Selkeitäkin pakkausmerkintöjä toki löytyy, mutta Mannilan ja Roposen mielestä puutteellista ja harhauttavaa viestintää on aivan liikaa kaupoissa kautta maan.

Pahimpia ovat heidän kokemuksensa mukaan juustohyllyt sekä leivän paistopisteet. Niissä täytyy olla todella tarkkana, jos haluaa paitsi Suomessa valmistettuja myös raaka-aineiltaan kotimaisia tuotteita.

Mannila ja Roponen ovat huomanneet, miten paljon elintarvikevalmistajat, pakkaajat, maahantuojat ja kaupat ratsastavat kuluttajan mielikuvilla. Suomen lippua käytetään luomaan kaikkinensa hyvin kotimaista kuvaa, vaikka raaka-aineet eivät olisi täältä päinkään.

Tuotteita myydään paljon myös suomalaisilla nimillä, vaikka niillä ei olisi mitään muuta tekemistä kotimaisuuden kanssa kuin ehkä maahantuoja tai perinteinen tuotemerkki, joka on yritysjärjestelyissä kuitenkin jo livahtanut kansainvälisen firman käyttöön.

Esimerkiksi Kantolan keksejä tehdään nykyään myös Ruotsissa ja Hollannissa.

Prisman hyllystä löytyy sekä elintarvikkeita valmistavan että maahantuovan Riitan Herkun yrttigoudaa ja chiligoudaa, jotka saapuvat Hollannista.

Maatilan Parhaat -juustoja on Suomessa sadoissa kaupoissa. Valmistusmaita ovat kotimaan lisäksi Hollanti, Saksa, Englanti, Ranska, Viro, Itävalta, Espanja, Latvia ja Liettua.

Vastaavia esimerkkejä on niin sanotusti vaikka lampaat söis.

Karmeimmat esimerkit tällä kauppakierroksella löytyvät Mannilan mielestä makkarahyllyistä.

Pirkka-merkin Kevyt meetvursti -paketin takapuolella lukee: sianliha (EU), hevosenliha (EU/ei-EU).

Lidlin Deluxe-hyllyn edustalla tutkimme kylmäsavustettua hevosenpaistia. Sen etupuolelle on präntätty siniristilipun kera teksti: Valmistettu Suomessa. Kun pakettia kääntää, siellä todetaan lihan alkuperästä: Kanada/ Uruguay / Meksiko / Argentiina.

”Noita kahta pakettia en ottaisi edes ilmaiseksi”, Mannila parahtaa. Hän on nähnyt hirveitä dokumentteja teurashevosten kuljetuksista ahtaasti ja ilman ruokaa ja vettä Italiassa. Karmeita tarinoita kantautuu myös Etelä-Amerikasta.

”Olen erittäin kiinnostunut eläinten kohtelusta, enkä halua syödä sellaista lihaa, joka on maista, joissa eläimiä kohdellaan huonosti. Uskon, että tuotantoeläimillä on Suomessa paremmat oltavat”, Mannila sanoo.

”En syö ulkomaista lihaa myöskään sen takia, että ulkomailla käytetään eläintuotannossa paljon antibiootteja, enkä halua niitä elimistööni syytää. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat olla tulevaisuudessa iso kansanterveydellinen ongelma.”

Kiinnostavia lihamerkintöjä riittää kauppojen hyllyillä vaikka kuinka paljon. Atria mainostaa pekonipaketissa tekevänsä suomalaisesta lihasta valmistettua klassikkoa. Ken pienempää pränttiä tutkii, huomaa, että valmistusmaa on Ruotsi.

Ulkomaisten tuotteiden myynti ja ostaminen ovat Mannilasta täysin ok, kunhan kuluttaja selvästi ja nopeasti tajuaa, mistä tuote on kotoisin.

”Miksi jokaisessa paketissa ei olisi selkeästi, missä tuote on valmistettu ja mistä raaka-aineet ovat peräisin. Niin näkisi selkeästi koko ketjun yhdellä silmäyksellä”, Mannila ehdottaa.

Roponen on samaa mieltä. Hän on perehtynyt eri logojen merkityksiin pitkään, mutta useimpien kuluttajien on niitä varmasti vaikea muistaa.

Mannilan ja Roposen mielestä kuluttajaa ei saa harhauttaa nimillä tai kuvilla. Suomen lippua he ovat huomanneet käytettävän nykyään paljon enemmän kuin ennen – muutenkin kuin valvottuja Hyvää Suomesta -joutsenlippua ja suomalaisesta työstä kertovaa Avainlippua.

Roponen ymmärtää, että elintarvikkeiden valmistajat joutuvat esimerkiksi joutsenlipun käytöstä maksamaan, koska käytön edellytyksiä valvotaan. Silti hän kysyy, kääntyykö maksullinen systeemi itseään vastaan.

”Jos valmistaja ei ota tuosta syystä merkkiä lainkaan käyttöön, se ei tietenkään helpota kotimaisten tuotteiden valitsemista.”

Mannilan mielestä vaarana on, että kun vapaamuotoiset suomalaisuusmerkinnät tuntuvat vain yleistyvän, kuluttajan on lopulta vaikea tietää, mikä lopulta on totta.

”Luottamus kotimaisuuteen katoaa.”

Lisää ruuan alkuperästä MT:n Viikonvaihde-liitteessä 17.2.

Lue myös:

”Kuluttajaa ei kannata viilata linssiin – Lidlin hevosenpaisti liikkuu kriittisillä rajoilla", sanoo mainosalan asiantuntija

Mate in Vinlant?! – testaa, tiedätkö mistä ruoka on peräisin

Ulkomainen juusto saa kotimaisen mainospesun – Maatilan Parhaatkin tulevat 10:stä eri maasta

Tapolan mustamakkara on EU-lihaa

Siis mitä? – "Tämä jäätelö on tuotettu "EU:ssa ja EU:n ulkopuolella"

EU lisäämässä pakkoa ruuan alkuperämerkintöihin – kuluttajat haluavat parempaa informaatiota

Lidl-johtaja Lauri Sipponen kommentoi Valmistettu Suomessa -merkkiä

Aiheeseen liittyvät artikkelit