Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Lihan ja maidon kulutus putosi, kananmunien kasvoi

    Sianlihan kulutus on hieman laskenut Suomessa, samoin maidon ja voin. Kananmunien syönti jatkaa kasvuaan.
    Lihaa syötiin keskimäärin puoli kiloa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
    Lihaa syötiin keskimäärin puoli kiloa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuva: MT
    Puolet suomalaisten syömästä viljamäärästä on vehnää. Kaura on lisännyt suosiotaan.
    Puolet suomalaisten syömästä viljamäärästä on vehnää. Kaura on lisännyt suosiotaan. Kuva: MT
    Suomalaisilla kuluu kananmunia yli kymmenen kiloa vuodessa.
    Suomalaisilla kuluu kananmunia yli kymmenen kiloa vuodessa. Kuva: Markku Vuorikari

    Lihan kulutus on Suomessa hieman laskussa samaan aikaan, kun vihanneksien ja hedelmien syönti on lisääntynyt. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedot kertovat, että keskivertohenkilö söi lihaa viime vuonna noin 77 kiloa, mikä on puoli kiloa vähemmän kuin vuonna 2013.

    Vaikka sianlihan suosio pieneni kolmisen prosenttia, suomalaiset syövät yhä eniten possua eli lähes 35 kiloa henkeä kohden.

    Siipikarjanlihan (20 kiloa) ja naudanlihan (lähes 19 kiloa) kulutus oli viime vuonna kasvussa.

    Niin lammasta, hevosta kuin poroakin syötiin keskimäärin vain alle kilon verran.

    Kananmunia Suomessa meni viime vuonna noin 11 kiloa henkeä kohden. Kulutus oli edelleen lievässä nousussa – kasvua oli vajaat kaksi prosenttia edellisestä vuodesta.

    Täysmaidon suosio 
on laantunut

    Maitoa suomalaiset joivat viime vuonna kaikkiaan lähes 130 litraa henkeä kohti – prosentin verran edellisvuotta vähemmän. Määrästä puolet oli kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa.

    Täysmaidon kulutus kääntyi lievään laskuun usean vuoden nousun jälkeen. Myös rasvattoman maidon suosio väheni hieman. Kevytmaidon menekki oli lähes edellisvuoden tasolla.

    Enemmän juustoa, 
vähemmän voita

    Kaikkiaan nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna keskimäärin lähes 180 kiloa henkeä kohti eli vajaa kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kermaa ja piimää kului noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

    "Jogurtin ja viilin kulutus pieneni noin viidellä prosentilla. Tämä johtuu osittain muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen suosion lisääntymisestä", kertoo aktuaari Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta.

    Juuston kulutus jatkoi kasvuaan ja oli noin 25 kiloa henkeä kohti.

    Voin kulutus laski parin vuoden takaiselle tasolle noin neljään kiloon.

    Eniten vehnää ja ruista

    Viljan kokonaiskulutus on pysynyt ennallaan, 80 kilossa henkeä kohti. Vehnän osuus siitä on yli puolet: 46 kiloa.

    Vehnää käytettiin edellisvuoden tapaan, samoin ohraa, jota kului 2,5 kiloa henkeä kohden.

    Kauraa syötiin edellisvuoteen verrattuna kilon verran enemmän (6,6, kiloa). Ruista meni puolestaan kilon verran vähemmän, eli kaikkiaan lähes 15 kiloa. Myös riisin määrä väheni.

    Banaanit ja omenat 
maistuvat parhaiten

    Tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi edellisvuoteen verrattuna seitsemällä prosentilla eli noin 65 kiloon.

    "Todellinen kasvu ei välttämättä ole näin suuri, sillä viime vuoden hyvä vihannessato heijastuu suoraan kulutuslukuun", Tarja Kortesmaa huomauttaa. Vihannesten kulutusluvut ovat muutenkin lähinnä suuntaa antavia, sillä määrään sisältyvät myös varastotappiot ja muu hävikki.

    Myös tuoreita hedelmiä nautittiin entistä enemmän, kaikkiaan noin 54 kiloa henkeä kohden. Suomalaisille maistuvat etenkin banaanit ja omenat.