Ruoka

Munakasravintola mielii ketjuksi – ostaa valtaosan raaka-aineista viljelijöiltä

Ruoka 17.03.2017

Ravintola Egg uskoo, että pikaruoka­tarjonnassa on munakkaan mentävä aukko. Yksi ravintolan osakkaista on munantuottaja.


Jaana Kankaanpää
Jouni Toivanen ja Ossi Paloneva lupailevat, että munakkaat ovat paitsi terveellisiä myös maittavia.

Idea munakasravintolasta syntyi, kun Satokausikalenterin perustajana tunnettu Samuli Karjula haahuili pari vuotta sitten espoolaisessa kauppakeskuksessa etsimässä iltapalaa. Tarjolla oli patonkia, hampurilaista ja pizzaa. Ne rakentuvat kaikki vaalean leipähötön ympärille.

Karjulan mieleen pulpahti, että miksi kukaan ei myy täyttäviä ja ravitsevia munakkaita. Idea jäi pääkoppaan porisemaan niin, että lopulta se oli pakko toteuttaa. Lopulta innokkaita osakkaita lähti mukaan 17. Joukossa on myös ruuantuottajia.

Ravintola Eggin munakkaat koostuvat kolmesta kananmunasta ja sesongeittain vaihtuvista täytteistä. Karjulan mukaan kolmesta munasta saa saman verran proteiinia kuin pihvistä. Annos maksaa 10 euroa 30 senttiä, joka tuppaa tänä vuonna olemaan lounaan hinta Helsingin keskustassa.

Listalta löytyy kasvis-, kala-, liha- ja vegaanivaihtoehto, jossa ”munakas” tehdään tofusta. Ne kaikki ovat gluteenittomia.

Toinen perustajajäsen, keittiömestari Jouni Toivanen lupaa, että ravintolatason munakkaat ovat paitsi terveellisiä, ennen kaikkea herkullisia.

Täytteet ovat keskimäärin innovatiivisempia kuin kotioloissa pyöräytetyissä munakkaissa. On marinoituja sieniä, tahinia, punakaali-fenkolislawia, tillipestoa, mallaspossua sekä anismajoneesia. Kylkeen tulee itupitoista silmusalaattia, jonka valmistaja on myös osakkaana ravintolassa.

Ken ei mieli munakasta, voi maistaa shakshukaa, jossa on tomaattikastikkeeseen upotettuja munia ja chorizo-makkaraa tai chilitofua.

Pienempään nälkään on tarjolla muun muassa liperiläistä, ohratäytteistä karjalanpiirakkaa munavoilla. Jälkkäriksi saa marenkipitoista pavlovaa tai jäätelöä kyytönmaidosta.

Ravintolan käyttämistä raaka-aineista on talvella kotimaisia 60–70 prosenttia ja kesällä täydet 100.

Eggin perustajat toivovat viljelijöiltä suoria yhteydenottoja ravintolan kotisivujen kautta. Tarjota voi pieniäkin määriä tuotteita sitoutumatta jatkotoimituksiin.

”Voimme ostaa kertatoimituksena vaikka vuohenlihaa tai maa-artisokkaa”, Karjula maalailee.

Sesonkien mukaan munakkaissa maistuvat myös metsän antimet nokkosesta kantarelleihin. Kun luonto herää talviunilta, keittiömestari Toivanen aikoo itse suunnata keräämään villiyrttejä munakkaiden mausteiksi.

Munamiesten haaveena on tunkeutua myös päivittäistavarakaupan puolelle. Niistä suunnitelmista kaksikko ei kuitenkaan uskalla vielä hiiskua.

Ravintolan osakaskuntaan kuuluu somerolainen tuottaja Mikko Välttilä, jonka tilalta kananmunat tulevat. Satoa riittää kuulemma ainakin kolmen ravintolan tarpeisiin, ja laajentaa ketju aikookin. Toinen ravintola avataan luultavasti tänä vuonna Jyväskylään.

Välttilä on huomannut, että viljelijöiden arvostus ja kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan on noussut kuluttajien keskuudessa. Maakunnissa on positiivista värinää suoramyynnin ja muun uudenlaisen liiketoiminnan saralla. Juuri sellaista draivia tarjoaa tuottajalle myös osakkuus ravintolassa.

”Ruuantuotanto on melko seksikäs ala tällä hetkellä”, Välttilä hymyilee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit