Ruoka

Pienpanimot odottavat alkoholilain uudistusta ristiriitaisin tuntein

Ruoka 10.07.2017

Alkoholilain uudistus eteni vuosien jälkeen. Kasvavan tamperelaisen pienpanimon olutmestari Tuomas Pere pitää nykyistä lainsäädäntöä kestämättömänä.


Rami Marjamäki
Pyynikin Käsityöläispanimon olutmestari Tuomas Pere on hyvillään alkoholilain uudistuksesta.

Investoinnit panimon laajentamiseksi on tehty ja lisätyövoimaa palkattu tulevaa kasvua silmällä pitäen. Tamperelainen Pyynikin Käsityöläis­panimo oli Kauppalehden kesäkuun alussa julkaisemassa listauksessa Suomen 42. nopeimmin kasvava yritys – ja listan ainoa panimo. Laajentumisen riskit olivat kuitenkin suuret.

”Teimme suuret investoinnit heti, kun hallitus­puolueet saivat sovittua uuden alkoholi­lain sisällöstä. Mikäli sovitussa ei olisi pysytty, olisimme joutuneet irtisanomaan väkeä”, kertoo panimon olutmestari Tuomas Pere.

Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professori Hannu Alho sanoi viime vuoden syyskuussa Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, että ei ole ”nähnyt yhtään perusteltua laskelmaa, jonka mukaan työpaikat lisääntyvät uudistuksen myötä.”

Vuotta myöhemmin Alho pysyy kannassaan. MTK arvioi lain lausuntokierroksella, että alkoholin tuottamiseen tarvittava ohra tuo Suomen pelloille yli tuhat henkilötyövuotta. Alhoa laskelma ei vakuuta.

”Kyllä se vilja saataisiin johonkin muuhunkin menemään”, hän toteaa.

Pyynikin Panimon Tuomas Pere pitää Alhon näkemystä erikoisena, sillä ainakin Pyynikille on palkattu lisätyövoimaa jo nyt. Työntekijöiden perehdyttäminen vie Peren mukaan kauan, enimmillään jopa vuoden. Kasvua on siksi ennakoitava hyvissä ajoin.

Lainsäädännön jumiutuminen oli takaisku, johon Tampereella vastattiin pikaisesti. Panimo laati kunnianhimoisen kansainvälistymissuunnitelman. Pirkanmaan elykeskus myönsi 70 000 euron tuen kansainvälisten markkinoiden kartoittamiseen ja tukkurit järjestyivät ainakin Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

Vienti näyttäytyykin hyvänä mahdollisuutena, sillä Pyynikin tuotteet ovat saaneet tunnustusta alan kansainvälisissä kilpailuissa. Kansainvälistymisen vaatimassa tuotannon kasvattamisessa on kuitenkin kääntöpuolensa. Alkoholilakiin kirjattu oluen ulosmyynti suoraan panimolta koskee nimittäin vain tietyn kokoisia pienpanimoita.

Ulosmyyntiä on Pienpanimoliiton neuvottelulähteiltä saaman tiedon mukaan suunniteltu rajattavaksi 500 000–1 000 000 litraa vuosittain tuottaviin panimoihin. Vientiin tähtäävälle pienpanimolle tuotantovaatimukset ovat hankalia. Pere pitää rajoitusta ylipäänsä keinotekoisena.

”Laissa määritellään jo, mikä on pienpanimo. Ulosmyynnin rajaaminen tiettyyn tuotanto­määrään ei kannusta kasvattamaan tuotantoa yli tuon rajan.”

Lain määritelmässä pienpanimo on panimo, joka tuottaa korkeintaan 15 miljoonaa litraa vuodessa. Pyynikin Panimon tuotanto voisi nousta pian valmistuvan laajennuksen jälkeen 6 miljoonaan litraan vuodessa.

Eniten kiistaa ja keskustelua aiheutti lain sisältämä 5,5 tilavuusprosenttisten alkoholien myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa. Pienpanimoiden kannalta toteutuva vahvempien oluiden myyntilupa lisää tuotantoa.

”Meille tämä tarkoittaa kymmenien uusien tuotteiden lanseeraamista vuosittain”, Tuomas Pere kertoo.

Voimakkaampien alkoholijuomien saatavuuden helpottaminen on kuitenkin aiheuttanut huolta. Esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mietinnössä todetaan, että mikäli ”laatikon olutta saa melkein samalla hinnalla nelos- kuin keskioluen vahvuisena, nelosoluesta voi hyvinkin tulla suosituin oluttyyppi.”

Pere pitää tätä epätodennäköisenä, sillä olutta verotetaan alkoholipitoisuuden perusteella. Vahvemmasta oluesta on maksettava korkeampaa veroa.

Myös ”limuviinat” ovat huolestuttaneet asiantuntijoita. Pelätään, että kauan laskussa ollut nuorten alkoholinkäyttö lähtee taas nousuun, mikäli vahvemmat juomat tulevat kauppojen hyllyille.

Ennen panimon perustamista Tuomas Pere työskenteli 20 vuotta sosiaalialalla. Hän sanoo, että suomalaisten alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat ovat osittain peräisin alkoholin saatavuudesta, tai sen vaikeudesta. Suomen alkoholilainsäädäntö lukeutuu Euroopan tiukimpiin.

”Alkoholi on Suomessa kielletty hedelmä”, Pere sanoo.

Vapautuksista käytävä keskustelu kiteytyy usein siihen, tulisiko lainsäädäntöä keventää juomiskulttuurin muuttamiseksi, vai tuleeko kulttuurin kehittyä ennen kuin lakia voidaan uudistaa.

Peren mielestä suomalaisten alkoholinkäyttöön tulee muutos sitten, kun päättäjät alkavat luottaa kansan arvostelukykyyn.

Aiheeseen liittyvät artikkelit