Ruoka

Raisio tuo markkinoille nyt Benella Siian – Brändäyksen tavoitteena päihittää tuontikalan ylivoimaa

Ruoka 20.09.2017

Benella-sopimuskasvatusmallin avulla Raisio haluaa nostaa suomalaisen kalan arvostusta. Malli korostaa kotimaisuuden lisäksi Itämeren tilan ja kalan ravintoarvon kohenemista.


Riitta Mustonen
Benella-siikafileestä tehty ateria täyttää päivän D-vitamiinitarpeen.

Raisio lanseerasi kaksi vuotta sitten Benella Kirjolohen, jonka kasvattajia on nyt viisitoista. Nyt syyskuussa markkinoille tulee Benella Siika, jota alkuvaiheessa tuottaa kolme kalankasvattamoa.

Raisioaquan liiketoimintajohtajan Tomi Kantolan mukaan perimmäisenä tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan käyttöä. Nyt kalan kauppatase on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen eli Suomeen tuodaan kalaa monta kertaa enemmän kuin mitä kotimaassa tuotetaan.

"Pelkästään Norjan lohta tuodaan 35–40 miljoonaa kiloa, kun Suomessa tuotetaan perattua kalaa 10–12 miljoonaa kiloa. Tilanne on kestämätön", Kantola tuohtuu.

Siika otettiin Benella-ohjelmaan, koska Kantolan mukaan Norjan lohelle tarvitaan vaihtoehtoja ja siika on viime vuodesta alkaen ollut WWF:n vihreällä listalla vastuullisena valintana.

Suomalaiset söivät vuonna 2015 siikaa vain 200 grammaa henkeä kohti vuodessa. Suurin osa myytävästä siiasta tulee Kanadasta.

Benella Siikaa tuottavat Brändö Lax Saaristomerellä, Vääräniemi Taivalkoskella ja Kainuun Lohi Sotkamossa.

Benella-sopimustuotanto tarkoittaa, että kalankasvattaja sitoutuu kasvatusehtoihin, joihin kuuluu muun muassa kalojen ruokinta Raision rehuilla. Benella-kirjolohet saavat kasvatuksen loppuvaiheessa kalaöljyä niiden ravitsemuksellisen arvon parantamiseksi, mutta siiat saavat kalaöljyä koko kasvatuksen ajan, koska ne perataan paljon pienempinä kuin kirjolohet.

Lisäksi Benella-kalat ovat jäljitettäviä kasvattajaan asti, ja kauppias voi halutessaan lätkäistä tuottajatarran kalatiskiin.

Raisio tuottaa yli 90 prosenttia Suomen kasvatetun siian rehuista ja reilut puolet kaikista kalarehuista. Muut rehut ovat tuontitavaraa. Raision tuottama kalarehu on Raisioaquan innovaatio, jolla vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta.

Kalankasvatuksen ympäristökuormitus on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa. Merkittävin tekijä hyvään kehitykseen ovat uudet rehukeksinnöt.

Kantolan mukaan kalankasvatus on ainoa ala, joka on saavuttanut Suomen vuonna 2002 asettamat tavoitteet Itämeren ravinnekuormituksen alentamisesta. Suomalainen kasvatettu kirjolohi nousi vuonna 2014 ja kasvatettu siika vuonna 2016 WWF:n kalaoppaan vihreälle listalle eli suositeltavien kalalajien joukkoon.

Aiheeseen liittyvät artikkelit