Ruoka

Ravitsemustutkija siunaa "rankasti prosessoidut" kasviproteiinit: Ravintosisältö hyvä mutta liikaa suolaa

Ruoka 17.03.2017

Ravitsemustutkija Paula Hakala kumoaa päätoimittaja Rislakin kasviproteiinituomion: uutuudet helpottavat siirtymistä kasvisruokaan.


Riitta Mustonen
Kasvishampurilainen syntyy helposti, kun käyttää valmista härkispihviä.

Päätoimittaja Eeropekka Rislakki ihmetteli kolumnissaan, miksi uusista kasviproteiinituotteista on tullut niin hyväksyttyjä, vaikka ne ovat pitkälle prosessoituja.

Ravitsemustieteen dosentti, Kansaneläkelaitoksen johtava tutkija Paula Hakala kummeksuu Rislakin kummastelua. Hakalan mielestä uudet tuotteet ovat tervetulleita, sillä ne poistavat ihmisten ennakkoluuloja kasvisruokaa kohtaan, koska niitä on helppo ostaa ja kokeilla.

"Ravintosisältö on kaikissa melko hyvä. Proteiinia on paljon ja se on hyvälaatuista, rasvaa on vähän ja sekin lähinnä hyviä rasvoja. Ainut ongelma on suola, jota on monissa jopa yli yksi gramma sataa grammaa kohti. Se on aika paljon", Hakala analysoi.

 

Rislakin mielestä myös kasviproteiinituotteiden valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kuten sakeuttamis- ja väriaineet, ovat ristiriidassa kasvisruokiin liitettyjen arvojen kanssa. Siitäkin ravitsemustutkija on eri mieltä.

"Esimerkiksi nyhtökaurassa ei ole mitään lisäaineita, vain raaka-aineet. Härkiksessä käytetään sakeuttamisaineita ja sokeriväriä. Ja vaikka tuoteselostuksessa olisikin E-koodeja, ei se tarkoita, että ne kaikki olisivat synteettisiä, vaan valtaosa on luonnosta peräisin. Esimerkiksi sakeuttamisaine on selluloosaa, kasvikunnan tuotteiden kuituseinämää, eli tavallaan kuituun verrattavaa", Hakala toteaa.

Hänen mukaansa lisäaineet ovat tarkkaan tutkittuja ja niitä käytetään yleensä pieniä määriä.

"Ihmiset syövät aika huolettomasti karkkia, jäätelöä ja virvoitusjuomia, joissa on paljon lisäaineita. Mutta jos tällaisissa tuotteissa on joku E-alkuinen aine, se herättää heti huomiota", Hakala ihmettelee.

 

Kasviproteiinituotteiden sisältämistä allergiaa aiheuttavista aineista on Hakalan mielestä vaikea sanoa yleisesti mitään. "Jos jollain on pähkinäallergia, hän katsoo tuoteselosteesta, onko tuotteessa pähkinää. Tai soijalle allerginen tarkistaa soijan. Kyllä allergikot tietävät, että pitää lukea tuoteselosteita."

Hakala ei lähde veikkaamaan, jäävätkö kasviproteiinituotteet pysyvästi valikoimiin vai onko kyseessä vain hetken buumi.

"Kokeilijoita on paljon, ja mediassa nämä ovat saaneet runsaasti huomiota. Vastaava villitys on menossa muuallakin kuin Suomessa. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos puhuttavat nyt."

Hakala on ollut laatimassa korkeakouluopiskelijoiden ravitsemussuositusta ja siinä yhteydessä havainnut, että opiskelijapiireissä kasvissyönti on lisääntynyt, etenkin pääkaupunkiseudulla.

"Se näkyy esimerkiksi opiskelijaravintoloissa. Joissain on jo joka päivä vegaanivaihtoehto."

Hakalan mukaan suuntaus menee yksiin ravitsemussuositusten kanssa. Kasvisten osuutta on syytä lisätä, mutta lihasta ei tarvitse luopua kokonaan.

Lue lisää:

Päätoimittaja Rislakki tylyttää kasviproteiineja: "Miten rankasti prosessoidusta ruuasta on tullut hyväksyttyä?"

Aiheeseen liittyvät artikkelit