Ruoka

Ruoka-Kalevala kokosi suomalaisten makumuistot – mummola ylitse muiden

Ruoka 06.10.2017

Omia ruokamuistoja voi antaa edelleen. Vastaukset talletetaan alkuperäisen Kalevala-materiaalin läheisyyteen.


Jarkko Sirkia
Tänään julkaistussa Ruoka-Kalevala-teoksessa pääsevät esille suomalaisten makumuistot. Niiden keskeisimpiä hahmoja on mummo. Kuva Ruoka-Kalevalasta.

"Välillä on hyvä mennä pois omalta mukavuusalueelta. Niin oppii enemmän."

Tiedetoimittaja Jani Kaaro on aiemmin laatinut biologiaan liittyviä kirjoja. Kaaro ei kuitenkaan epäröinyt, kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusjohtaja Tero Norkola pyysi häntä toimittamaan yhtiön julkaiseman Ruoka-Kalevalan.

Teos käsittelee suomalaisten ruokakulttuuria ja -perinnettä. Siihen tulevan materiaalin riittävyydestä piti huolen S-ryhmän, SKS:n ja Marttaliiton yhteinen kysely, jossa suomalaiset saivat kertoa ruokamuistojaan.

Vastauksia kerätään edelleen ruokakalevala.fi-sivustolla. Toistaiseksi niitä on kertynyt noin 5 000.

"Se määrähän oli ihan villi. Jossain välissä piti puhaltaa peli poikki, kun piti saada kirja purkkiin", Kaaro kuvailee muistojen läpikahlausta.

Kaaro luki kyselyn vastaukset, valitsi niistä sopivat, sekä ryhmitteli muistot ruokalajeittain ja tilanteittain. Kirjassa oman huomionsa saavat ruokalajit mämmistä makkaraan ja paikat kahvipöydästä kouluruokalaan.

Vaihtelevuudesta huolimatta muistoissa toistui yksi erityisen rakas miljöö, mummola.

"Olisikohan 1950-luvun kesä mummolassa suomalainen arkkityyppinen ruokamuisto", Kaaro aprikoi.

Mummolamuistojen korostumiseen löytyy kahdenlaisia syitä. Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä arvelee, että asiassa korostuu nostalgian merkitys, kun maaseudulta kaupunkiin muuttaneet vastaajat muistelevat nuoruuttaan.

"Maaseutu näyttäytyy lapsuuden onnelana ja paluuna juurille. Se osoittaa myös sen, kuinka ruokakulttuuriasiassa sukupolvien ketju on tärkeä", Mäkelä kertoo.

Kaaro puolestaan arvioi, että maaseudulla ja varsinkin mummoloissa ruoka tehtiin tyypillisesti alusta loppuun itse, mikä jättää konkreettisen muistijäljen.

Ruoka-Kalevala ilmestyi tänään 6. lokakuuta. Teoksen valmistelu on vaatinut aikaa, ja idea sen takana olevasta kyselystä syntyi jo viime vuonna.

Aloitteentekijä oli S-ryhmä, joka halusi tuoda suomalaisten ihmisten äänen kuuluviin ruokakulttuuriin liittyvässä keskustelussa.

"Halusimme tuoda omaleimaista ja upeaa ruokakulttuuriamme hieman eri tavalla näkyviin itsenäisyyden juhlavuonna", S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu kertoo.

Kyselyn päätyttyä kaikki vastaukset talletetaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran kokoelmiin.

"Sinne ne tallennetaan samaan arkistoon kuin Lönnrotin aikanaan Kalevalaan keräämät laulut", SKS:n Tero Norkola vakuuttaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit