Maaseudun Tulevaisuus
Ruoka

Ruuan suoramyyntirenkaissa kuohuu: Yritetäänkö Rekot kaapata väkivalloin?

Ruoka 09.06.2016

Somen Reko-renkaat ovat saaneet lukuisia jäseniä sekä kuluttajista että tuottajista. Nyt osa renkaista on muutettu Farmarin markkinoiksi ja yhteistyöhön on syntynyt säröjä.


Antti Raatikainen
Lähiruokabuumi on kasvattanut Reko-ryhmiä mutta nyt mietitään, miten niissä voidaan toimia.

Reko-renkaat toimivat Facebookissa ja ruuantuottajat myyvät niiden kautta tuotteitaan suoraan kuluttajille. Tilaukset tehdään verkossa ja ruoka jaetaan sovitulla kokoontumispaikalla. Toiminnassa on kolme keskeistä toimijaa: tuottajat, asiakkaat ja Facebook-ryhmien ylläpitäjät, jotka järjestävät ja valvovat toimintaa.

Reko-renkaiden isänä pidetään pietarsaarelaista Thomas Snellmania, joka perusti ensimmäisen renkaan kolme vuotta sitten. Lyhenne tulee sanoista Rejäl Konsumption eli reilu tuottaminen. Snellmanin mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä 130 rengasta, joissa on 180 000 jäsentä.

Nyt osa Rekon Facebook-ryhmistä on muutettu Farmarin markkinoiksi ja niiden taustalla toimii Farmarin markkinat ry, jonka puheenjohtaja on munien tuottaja Mikko Välttilä. Snellman kuvailee tiedotteessa muutosta "härskiksi valtausyritykseksi".

"Farmarin Markkinat ry -nimisen yhdistyksen puuhahenkilöt ovat lähteneet muuttamaan lähiruokarenkaita oman konseptinsa mukaisiksi Uudellamaalla. Rekon maanlaajuiseen yhteydenpitoon käytettyjä Facebook-ryhmiä on muutettu Farmarin Markkinat -nimen alle ja asiaan liittyvä kommentointi on estetty ylläpitotoimin", Snellman kertoo.

"Lisäksi tuhansien ihmisten suuruisten lähiruokarenkaiden nimet ja säännöt on vaihdettu muun muassa Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Porvoossa. Isosta ja aktiivisesta asiakaskunnasta haluaa hyötyä moni yritys."

Välttilä selittää muutoksien motiiveja Uuden Suomen blogissaan. Hänen mukaansa Reko-renkaista puuttuivat yhdenmukaiset säännöt ja sivustojen toiminta oli muuttunut hallitsemattomaksi. Tämä heikensi sekä tuottajien että kuluttajien luottamusta.

"On joukko ihmisiä, joilla on omat näkemyksensä siitä, miten hommaa pitäisi viedä eteenpäin. He toimivat eri lähtökohdista, eri alueilla ja eri motiivein", Välttilä kirjoittaa.

"Kuluttajalle ei ole olemassa selvää lupausta siitä, minkälaisin arvoin tuotettua ruokaa hän Rekosta ostaa. Tuottajalle ei ole olemassa selvää lupausta siitä, että tietynlainen tuotantotapa oikeuttaa hänet myymään tuotteitaan ja ylläpitäjille on sälytetty valta ja vastuu kaikesta tästä."

Hän halusi ensin muuttaa renkaita sisältä päin, mutta päätyi hankaluuksien vuoksi uuden yhdistyksen perustamiseen. Välttilän mukaan tarkoitus ei ollut kaapata Reko-nimeä, vaikka hän on yksi niistä, joka on hakenut nimen rekisteröimistä nimisuojan vuoksi.

"Hakemuksen tarkoitus oli rekisteröidä nimi ja ojentaa se valtakunnalliselle Reko-yhdistykselle huomenlahjana", Välttilä painottaa.

Hän vakuuttaa olevansa pahoillaan tilanteesta.

"Tarkoituksemme oli myös vahvistaa suomalaisen eettisen ruoantuotannon kulkua niin isoksi, että bulkkituotanto olisi saanut kilpailijan maaseudun elinkeinona. Nyt näyttää, että esteenä tälle on se, että ihmisten egot eivät sovi tekemään asioita yhdessä."

Myös MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi pitää tilannetta harmillisena. Hänen mielestään Facebook-ryhmien nimen muuttaminen yhtäkkiä on "huonoa käytöstä".

"En hyväksy tätä, että Rekoja vallataan keskustelematta."

Suoramyynnille on Syväniemen mukaan tarvetta.

"Rekojen tarkoituksena on ollut tuottajan ja kuluttajan kohtaaminen hyvässä hengessä ja toivon, että niiden toiminta voi jatkua."

Aitoja makuja- sivuston tiedot Reko-renkaista

Lue lisää:

Porin Reko hajoaa kahtia, uusi ryhmä aloittaa viikon päästä

Maatiaispääoma kasvaa syödessä – ja tuottajien yhteistyössä

Lähiruokapalkinto Sodankylälle: keskuskeittiö vaihtoi hankintarenkaan raaka-aineet Lapin lähiruokaan

Aiheeseen liittyvät artikkelit