Maaseudun Tulevaisuus
Ruoka

Sienet terveellisempiä kuin luultiinkaan – tukevat vastustuskykyä ja saattavat ehkäistä syöpää

Ruoka 09.09.2017

Sienet ovat aliarvostettua ravintoa. Suomalainen syö sieniä keskimäärin vain puoli kiloa vuodessa.


Lari Lievonen
Sienet ovat superruokaa. Siinä missä suomalainen syö vuodessa puoli kiloa sieniä, popsivat aasialaiset jopa 20 kiloa.

Kun samassa lauseessa mainitaan sienet ja terveys, puhutaan usein myrkyistä. Aprikoidaan, kerääntyykö sieniin raskasmetalleja ja päivitellään, kun joku onneton on nauttinut valkokärpäs­sieniaterian.

Sieniä ei kuitenkaan tarvitse nähdä riskiravintona. Sienet sisältävät vain vähän rasvaa mutta runsaasti kivennäisaineita ja kuituja.

Sienissä on myös kaikkia kahdeksaa ihmiselle välttämätöntä aminohappoa. Esimerkiksi herkkutatin aminohappokoostumus on varsin lähellä punaista lihaa, sanoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen.

Lisäksi on näyttöä siitä, että monilla sienillä on suotuisia terveysvaikutuksia. Niistä tiedetään meillä melko vähän, vaikka penisilliinin ja erytromysiinin kaltaiset lääkkeet on eristetty sienistä ja vaikka maailmalla tehdään aiheesta paljon tutkimusta.

Käsitystä tutkimuksen määrästä saa tekemällä hakuja lääketieteen viittaustietokanta PubMedissä. Koppelo­käävän tieteellisellä nimellä tietokannasta löytyy yli 300 osumaa, siitakesienen ja silkkivyökäävän nimillä yli 700. Lakkakääpä tarjoaa yli 1 300 artikkelia ja osterivinokas lähes 2 000.

Ravintoaineiden lisäksi sienet sisältävät suuren määrän luonnon fyto­kemikaaleja, joilla on laaja kirjo erilaisia terveysvaikutuksia.

Näin kirjoittavat Luonnonvara­keskuksen (Luke) Pirjo Mattila, Pertti Marnila ja Anne Pihlanto juuri julkaistussa kirjassa Fruit and Vegetable Phytochemicals: Chemistry and Human Health. Fytokemikaaleilla voi olla esimerkiksi immuuni­järjestelmää vahvistavia tai viruksia ja bakteereja torjuvia vaikutuksia.

Pakurikäävästä kirjan kirjoittanut Jaakko Halmetoja ylistää lakkakäävän ja pakurin terveys­vaikutuksia. Meillä harvinaisella lakkakäävällä on muun muassa bakteereita ja viruksia torjuvia vaikutuksia. Pakuria on käytetty etenkin Venäjällä vuosisatojen ajan suoliston tulehdustilojen hoitoon.

”Sienet kouluttavat kehoa, tukevat vastustuskykyä ja säätelevät suoliston mikrobikantoja”, Halmetoja tiivistää.

Syöpätutkijat Richard Béliveau ja Denis Gingras huomauttavat, että koppelokääpä tukee immuunipuolustusta paremmin kuin mikään toinen sienilaji. Maitake-nimellä tunnettu sieni nostetaan useissa eri lähteissä viiden tärkeimmän terveysvaikutteisen sienen joukkoon.

Sienet kiinnostavat etenkin syöpätutkijoita. Ihmisillä, jotka nauttivat sieniä säännöllisesti, on muuta väestöä pienempi riski sairastua syöpään, sanovat japanilaistutkijat.

Kanadalaisten syöpätutkijoiden kokeessa rintasyöpäkasvaimesta eristettyjä soluja käsiteltiin sieniuutteella ja solujen kasvu miltei pysähtyi. Erityisen tehokkaita olivat talvijuurekas ja osteri­vinokkaat. Myös portobello-­herkkusienistä valmistetulla uutteella oli merkittävä vaikutus: solujen kasvu hidastui puoleen.

Herkkusienestä on saatu lupaavia tuloksia syöpätutkimuksestaan tunnetussa kalifornialaisessa City of Hope -tutkimuskeskuksessa. Herkkusienijauhe auttoi eturauhassyövän hoidossa, sillä sen avulla syöpää sairastaneiden potilaiden veren PSA:ta saatiin laskemaan. Korkea PSA liittyy usein etu­rauhasen sairauksiin.

Brittien syöpätutkimuskeskus Cancer Research UK suhtautuu sieniin varauksellisemmin.

”Tällä hetkellä ei ole todisteita siitä, että minkään tyyppiset sienet tai sieniuutteet voisivat ehkäistä tai hoitaa syöpää”, sanotaan järjestön nettisivuilla. Terveysvaikutteisina pidettyjä sieniä voi järjestön mukaan kaikin mokomin käyttää kohtuullisesti, mutta tutkimusta tarvitaan lisää.

Maailman mittakaavassa metsäsienten poimiminen on sienten viljelyyn verrattuna nappikauppaa. Kun viljelyyn lisäksi liittyy sääntelyä, ei ole ihme, että viljelysieniä on tutkittu metsäsieniä enemmän.

Tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että monissa meillä tavattavissa metsäsienissä voi olla mittavaakin terveyspotentiaalia. Otetaan kolme esimerkkiä.

Intia­laiset tutkijat kokosivat yhteen sieniä, joista on tutkimuksissa eristetty syöpää ehkäiseviä aineita. Sienilajien joukossa oli muun muassa rusko­tatti, typäskääpä, eräs voitatin sukuinen sieni sekä japanilainen rouskulaji.

Luken Mattila, Marnila ja Pihlanto viittaavat tutkimukseen, jossa useiden tavallisten metsäsienten on todettu vaikuttavan immuunijärjestelmään. Näitä sieniä löytyy muun muassa tattien, valmuskoiden, rouskujen ja haperoiden ryhmästä.

Toukokuussa 2017 ilmestyneessä kiinalaistutkimuksessa kosteikkovahveron todettiin hillitsevän hiivasienen kasvua.

Keskivertosuomalainen syö noin puoli kiloa sieniä vuodessa. Marttojen Hop­su-­­­­ Neuvosen mukaan määrällä ei ole suurtakaan terveydellistä merkitystä.

Esimerkiksi Aasiassa sieniä syödään jopa noin 20 kiloa vuodessa henkeä kohden.

Mitään perusteltua ylärajaa sienten käytölle ei ole, sanoo pääsihteeri Arja Lyytikäinen Elintarvikevirasto Evirasta. Joitakin lajikohtaisia suosituksia kuitenkin on. Esimerkiksi runsasta korvasienten syömistä ei suositella, sillä sen sisältämät myrkyt saattavat kertyä elimistöön.

Yleisellä tasolla Lyytikäinen ei näe runsaassakaan ruokasienten syömisessä riskejä. Sienet kuuluvat väestön ravitsemussuosituksissa kasvisryhmään, jonka käyttösuositus on yli 500 grammaa päivässä.

Joitakin sienestäjiä huolestuttaa sienten saama cesium-säteilyannos Tšernobylin ydinonnettomuuden yhteydessä. Suomalaisen keskimäärin saama säteilyannos kasvaa vain joitakin prosentteja, vaikka sieniä söisi puoli kiloa päivässä, kerrotaan Potilaan Lääkärilehden artikkelissa. Keittämisen jälkeen cesium-pitoisuus laskee murto-osaan.

Tutkimusten valossa sieniä siis voi ja kannattaa syödä monipuolisesti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit