Tulisiko hyönteisistä jättibisnes Suomelle?

Elokuun Kantri kertoi hyönteistalouden käytännön sovelluksista. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Hyönteisillä voitaisiin tuoda lisäarvoa esimerkiksi leipään: valkuaista ja hyviä rasvoja. Suomelle niissä piilee mahdollisuus liiketoimintaan, kuten teknologian innovaatioihin, uskoo Luonnonvarakeskus Luke.

Luke osallistuu Turun yliopiston koordinoimaan Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeeseen, jossa selvitetään elinkeinoelämän ja viranomaisten kanssa, miten hyönteiset voidaan tuoda osaksi elintarvike- ja rehuketjua.

Kehittyvissä maissa hyönteiset ovat olennainen osa ruokakulttuuria, ja kotitarvekasvatuksen lisäksi hyönteisiä viedään jonkin verran myös maiden ulkopuolelle. Rehukäytössä hyönteiset ovat paluuta menneeseen, esimerkiksi kanojen ja kalojen luontaiseen ravintoon.

Euroopan unionissa hyönteisten käyttöä elintarvikkeissa ja rehuissa suitsii toistaiseksi lainsäädäntö, joka ei ota hyönteisiä huomioon. Euroopan elintarvikeviranomaiselta EFSAlta odotetaan vuoden 2015 loppuun mennessä arviota hyönteisten elintarvike- ja rehukäytöstä.

Suomessa tutkimusta tehdään yhdessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa.

EFSAn raportti on paljon vartija. Parhaimmillaan hyönteistalous voi aueta kilpailulle, ja silloin Suomessa halutaan nostaa jalka jarrulta, Luke kirjoittaa verkkosivuillaan.

Suomen vahvuuksia ovat puhtaus ja jäljitettävyys. Lisäksi meillä on paljon metsä- ja nurmibiomassoja sekä elintarviketuotantoon liittyviä biomassoja. Tämä on yksi tapa muuttaa ne arvokkaammiksi tuotteiksi, Luken immunologi Pertti Marnila sanoo.

Selvitettävää on vielä paljon. Esimerkiksi, miten taataan hyönteisten ravinnon tasalaatuisuus tai millainen on hyönteisten markkina-arvo?

Työvoimakustannukset ovat Suomessa korkeat. Meillä kasvatuksen pitää perustua automaatioon. Siinä saattaa olla ihan uusi teknologian ala ja vientituote, Marnila sanoo.

Markkinoiden avaamiseksi tarvitaan myös uudenlaista asennoitumista. Eläinrehuna hyönteiset on helpompi hyväksyä kuin ihmisravintona.