WWF:n tavoite: Suomalaiset syövät vuonna 2030 lihaa viidenneksen nykyistä vähemmän

WWF:n tavoite on, että kuluttaja näkee punaista, kun hänelle tarjotaan suomalaista sian- tai broilerinlihaa, jonka ruokinnassa ei ole takeita soijan tuotannon vastuullisuudesta. Kuva: Lari Lievonen

WWF:n lihaoppaan pääsanoma on, että syö vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa ja korvaa osa lihasta kasviksilla ja kalalla. Tavoite on vähentää lihansyöntiä viidennes vuoteen 2030 mennessä.

Lihantuotannossa WWF:ää huolettaa ennen kaikkea vastuuton soijan tuotanto, joka suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaan mukaan aiheuttaa erityisesti Etelä-Amerikassa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.

WWF on lanseerannut suomalaisen soijasitoumuksen, jossa yritykset sitoutuvat käyttämään vastuullisesti tuotettua soijaa. Siinä on Suomessa kuusi jäsentä: HKScan, Kesko, Arla, Unilever, Norvida ja Fazer.

Pääsihteeri Liisa Rohwederin mukaan tavoitteena on, että kaikki suomalaiset toimijat sitoutuisivat vastuullisen soijan käyttöön ja näin pääsisivät myös lihaoppaassa "Harkitse"-leiman alle.

MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala pitää vastuulliseen soijaan siirtymistä hyvänä, jos kuluttajat vain ovat valmiita maksamaan kohonneista tuotantokustannuksista.

Rantala arvioi WWF:n lukuja ruuantuotannon aiheuttamasta hiilijalanjäljestä kuitenkin liian korkeiksi. Climate communication -hankkeen mukaan jalanjälkiä voi olla monenlaisia. Esimerkiksi jos sianlihantuotanto lopetettaisiin Suomessa kokonaan, hiilijalanjälki vähenisi alle prosentin.

"Miksi ei huomioitu sitä, että Suomessa sian ja broilerin soijan käyttö on pienempi kuin muualla maailmassa?" Rantala kysyy.

"Meillä sikojen ruokinnassa on 7—8 prosenttia soijaa, kun maailmalla käytetään 20 prosenttia, ja broilerien ruokinnassa meillä on 15 prosenttia, kun maailmalla 28."

Lihaoppaassa on merkitty punaisella suomalaisen sian ja broilerin lisäksi muualta paitsi Ruotsista tuotu naudan- ja broilerinliha, uusseelantilainen lammas, ulko-, lattia- ja virikekanaloissa tuotetut kananmunat ja muualta paitsi Ruotsista tuodut juustot. Näitä tulisi välttää.

Keltaisen eli Harkitse-leiman ovat saaneet ruotsalainen ja suomalainen naudanliha, ilman soijaa tai vastuullisella soijalla tuotettu suomalainen sian- ja ruotsalainen ja suomalainen broilerinliha ja suomalainen lampaanliha sekä suomalainen ja ruotsalainen juusto.

Kohtuudella saisi nauttia luomu- ja luonnonlaidunlihaa sekä ilman soijaa tai vastuullisella soijalla tuotettuja munia, luomujuustoja ja kotimaisten hirvieläinten lihaa: hirveä, metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Näillä on vihreä leima.

Uutinen korvaa aiemmin ilmestyneen STT:n lyhyemmän uutisen samasta aiheesta.

WWF:n lihaopas