Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Ammattitaidolla tehty salaoja kestää ainakin 30 vuotta – ”35 vuotta tätä on tullut opeteltua”

Suomalainen Maaseutu 27.08.2017

Vöyrin Oravaisissa sijaitsevalla pellolla katsellaan miehissä taivaanrantaan ja arvellaan, tuleeko rankkasade päälle. Tummimmat pilvet kiertävät kuitenkin tällä kertaa kauempaa.


Antti Savolainen

Markku Myntti kertoo, että heidän yrityksensä tavoite on 1 000 hehtaaria salaojitusta per vuosi. Työtä tehdään kolmella koneketjulla.

Markku Myntti kertoo, että heidän yrityksensä tavoite on 1 000 hehtaaria salaojitusta per vuosi. Työtä tehdään kolmella koneketjulla.
Antti Savolainen
Markku Myntti Ky:stä urakoimassa olivat Markku Myntti (vas.), Ari Mehtälä, Teemu Hannula 
ja Tapio Perätalo. Työnjälkeä kävivät kehumassa Johan Backlund ja Johan Häggblom.
Markku Myntti Ky:stä urakoimassa olivat Markku Myntti (vas.), Ari Mehtälä, Teemu Hannula 
ja Tapio Perätalo. Työnjälkeä kävivät kehumassa Johan Backlund ja Johan Häggblom.
Antti Savolainen
Markku Myntti uskoo, että salaojitukselle on tarvetta myös tulevaisuudessa. 
– Pellon vesitalous on pantava ensimmäiseksi kuntoon. Muuten maa ei tuota.
Markku Myntti uskoo, että salaojitukselle on tarvetta myös tulevaisuudessa. 
– Pellon vesitalous on pantava ensimmäiseksi kuntoon. Muuten maa ei tuota.
Antti Savolainen

Päivittäinen syntyvän ojan määrä on hyvin riippuvainen olosuhteista ja maaperästä. Normaali suoritus vaihtelee kilometristä kahteen.

Päivittäinen syntyvän ojan määrä on hyvin riippuvainen olosuhteista ja maaperästä. Normaali suoritus vaihtelee kilometristä kahteen.

Vesi on muutenkin ajankohtainen aihe keskustelussa, sillä meneillään on uusjako. Samalla vedetään uutta salaojaa. Maanmittauslaitos valvoo ja paaluttaa, yksityinen salaojateknikko Bjarne Andersson vastaa suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta huolehtii kokonaisurakkana Markku Myntti Ky.

"Tätä on odotettu tosi pitkään. Ensimmäiseksi uudella pellolla pitää laittaa vesitalous kuntoon. Sitten tarvitaan ankarasti kalkkia. Maan pitää olla kunnossa! Paitsi jos joku viljelee hömppäheinää, niin sitten sillä ei ole väliä", linjaa Johan Backlund, jonka mailla ollaan.

Backlundilla on sikalassaan 2 300 emakkoa. Ohraa kuluu 30 tonnia päivässä. Nyt salaojitettavalla peltolohkolla hän aikoo viljellä kauraa, vehnää ja härkäpapua.

"Kaikesta näkee, että nyt ovat osaavat miehet töissä. Ei tarvitse olla perään katsomassa ja työnjälki on hyvää", Backlund kiittelee.

Työnteossa ja työnjäljessä näkyy kokemus. Kaikki soljuu sujuvasti eteenpäin, auraavan salaojakoneen, kahden sitä ruokkivan soratraktorin ja kaivinkoneen voimin. Tämänkertaisen työmaan koko on uusjaon osalta 84 hehtaaria ja kokonaisuus menee 100 hehtaarin luokkaan.

"Päivälleen 35 vuotta tätä salaojitusta on tullut opeteltua. Auraavalla koneella olen tehnyt salaojaa 30 vuotta. Tämä on 23. uusjako, jossa olen mukana", alavieskalainen Markku Myntti kertoo.


Markku Myntti Ky:ssä on mukana kaikkiaan kuusi Myntin veljestä. Seuraavakin sukupolvi on mukana yhden miehen voimin. Kun kokonaisuuteen lasketaan myös tytäryhtiö Rantalakeuden Salaojitus, salaojaa syntyy kolmen koneketjun ja 20 miehen voimin. Lisäksi yrityksessä on muutakin maansiirto- ja koneurakointitoimintaa.

"Vuoden kokonaistavoite on 1 000 hehtaarin salaojitus. Päiväkohtainen tulos riippuu todella paljon maaperästä ja olosuhteista. Tavallisesti salaojaa syntyy kaksi–kolme kilometriä päivässä per kone", Myntti kertoo.

Miehet ovat reissutöissä viikkokunnissa. Haastatteluhetkellä yksi porukka on Tyrnävällä, toinen Oravaisissa ja kolmas Honkajoella. Yritys on Suomen suurimpia salaojittajia.

Kalustona Mynteillä on kaksi auraavaa ja yksi kaivava salaojakone. Inter-Drain-merkkiset koneet tulevat Hollannista periaatteessa työvalmiina ja käytännössä ”puolivalmisteena”.

"Eivät ne ole suoraan suomalaisiin olosuhteisiin sopivia. Peräosa tehdään kaikista uusiksi ja muutenkin parannellaan ihan omien kokemusten perusteella. Talvet käytännössä huolletaan ja kehitetään kalustoa. Aina yritetään tehdä vielä vähän paremmin", Myntti sanoo.

Uusi salaojakone maksaa työvalmiiksi varusteltuna 400 000 euron luokkaa. Voimanlähteenä on 500-hevosvoimainen Volvo Penta -meridiesel. Voimansiirto on toteutettu hydrauliikkavedolla, jolloin moottorin kierrokset pysyvät koko ajan sopivina.

"Salaojakoneen ajaminen on ylivoimaisesti vaikein tehtävä. Ensin pitää olla monta vuotta kaikissa muissa tehtävissä salaojatyömaalla, että oppii näkemään, miten kokonaisuus toimii", Myntti sanoo kokemuksen vakaalla rintaäänellä.

Oravaisten pelto on salaojitettu edellisen kerran noin 15 vuotta sitten silloisen isännän omana työnä. Hieman liian pienellä putkella toteutettu oja on jo tukkeutunut. Tavallisesti ammattitaitoisesti tehty salaoja kestää ainakin 30–40 vuotta toimivana.

"Varsinkin rannikkoalueen ongelma on, että sora ruostuu. Ruoste pakkautuu putkeen ja sen ympärille, eikä silloin oikein huuhtelukaan auta", Myntti huomauttaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit