Suomalainen Maaseutu

Pienet koneet, suurempi paine: Maan tiivistyminen heikentää satoa

Suomalainen Maaseutu 19.10.2017

Koneiden kokoerot vaikuttavat maan tiivistymiseen ja sitä kautta satotasoonkin.


Antti Savolainen
"Usein ei malteta odottaa pellon kuivahtamista, jotta levitys olisi oikea-aikainen. Kiire ajaa tiivistymisen estämisen ohi etenkin kevätaikaan", Heikki Kujala arvioi.
Antti Savolainen
Heikki Kujala korostaa, että sosiaalisen median keskusteluissa kannattaisi pitäytyä mitattuun tietoon eikä niinkään mutuun ja siihen miltä joku asia äkkiä katsottuna näyttää.
Heikki Kujala korostaa, että sosiaalisen median keskusteluissa kannattaisi pitäytyä mitattuun tietoon eikä niinkään mutuun ja siihen miltä joku asia äkkiä katsottuna näyttää.

Nivalassa on kaksi vierekkäistä peltolohkoa, joiden maalaji on sama, mutta lohkoja viljelevät eri viljelijät. Toisella lohkolla työt tekee isäntä omalla keveällä kalustollaan lietteen levitystä myöten. Viereisellä lohkolla, joka on osa 130 hehtaarin nautakarjatilaa, työt on tehty urakoitsijoiden isoilla koneilla, kuten ajosilppurilla ja itsekulkevalla lietteenlevittimellä jo vuodesta 2008.

Penetrometrillä tehty tutkimus osoitti, että kevyemmillä koneilla asutulla lohkolla maa oli tiiviimpää, kuin viereisellä verrokkilohkolla. Molemmat lohkot olivat samanlaisessa viljelykierrossa. Nivalan Koneaseman Heikki Kujala arvioi mittaustuloksen syyksi sitä, että pienellä kalustolla ajettaessa ajokertoja tulee enemmän ja maahan kohdistuva paine neliösenttiä kohden on pienillä koneilla isoja koneita korkeampi.

"Lietteen levityksessä käytämme jopa vain 0,5 barin painetta renkaissa. Tämä tarkoittaa suunnilleen sitä, että maahan kohdistuu Vredon erittäin leveistä renkaista vain 0,5 kilon paine neliösentille", Kujala toteaa.

Luonnollisesti satotasokin vaikuttaa maan tiivistymiseen. Jos nurmesta otetaan valtakunnan keskimääräinen 5 500 kilon kuiva-ainesato verrattuna edellä mainitun isoilla koneilla hoidetun lohkon 11 000 kilon kuiva-ainesatoon, selitys on yksinkertainen. Suurempi sato tuottaa suuremman juurimassan, joka on omalta osaltaan ehkäisemässä maan tiivistymistä ja maan rakenteen heikkenemistä.

"Tällä urakoitsijaa käyttävällä tilalla saatiin esimerkiksi vuonna 2014 keskimääräisellä 9 600 kilon kuiva-ainesadolla rehun kuiva-ainekilon hinnaksi vain yhdeksän senttiä. Maan keskiarvo samana vuonna oli noin 28 senttiä kuiva-ainekilosta", Kujala korostaa.

Heikki Kujala on ilahtunut, kun lietteen levitykseen tulee kaiken aikaa uusia ratkaisuja. Arvokas karjanlanta on saatava mahdollisimman tehokkaasti kasvattamaan rehua suomalaiselle karjalle. Viljelijän kannattaa kuitenkin tarkkaan laskea, mikä on juuri hänen tilalleen kokonaistaloudellisin vaihtoehto.


Pellon epätasaisuus on yksi seikka joka aiheuttaa sekä satotason laskua että maan haitallista tiivistymistä. Viime vuosien sademäärä kasvukauden aikana ei ole kovin paljoa vaihdellut. Mutta sateiden taajuus on vaihdellut sitäkin enemmän. Vettä tulee yhdellä kertaa ylen määrin.

Tämä johtaa helposti siihen, että pellon harjannepaikoista vesi siirtyy pintavaluntana pellon painanteisiin seisomaan. Muutaman päivän päästä harjanteella oleva kasvusto saattaa kärsiä kuivuudesta kun taasen lanttopaikassa kasvi on tukehtumaisillaan ylenmääräiseen veteen.

Kun pellolla liikutaan tällaisessa tilanteessa, on selvää, että keveälläkin koneella ajettaessa maa painanteissa tiivistyy erittäin helposti. Tähän ongelmaan ei ole kuin yksi ratkaisu. Pellot on lanattava mahdollisimman tasaisiksi, jotta maahan lankeava sade jäisi niille sijoilleen turvaamaan kasvua.

Terve nurmi käyttää kasvukauden aikana noin 350 millin sademäärän. Suomi on yksi harvoista maista maailmalla, jossa pellolta pyritään johtamaan vettä pois. Valtaosassa maailman pelloista tilanne on päinvastainen.

"Viljelijän kannattaa huolellisesti laskea, sijoittaako hän vaikkapa 100 000 euroa uuteen lietteenlevitystekniikkaan, jolla maan tiivistymistä voidaan ehkäistä. Vai olisiko sittenkin taloudellisempaa panna murto-osa tästä summasta pellon pinnan mahdollisimman hyvään tasaamiseen", Kujala pohtii.


Pellon tasaamisessa päästään varsin hyviin tuloksiin jo tavallisella pellontasauslanalla. Kun äkeessä on hyvä etulata, se toimii mainiona tasausvälineenä kylvötöiden yhteydessä.

Vanha 20/80 sääntö pätee tässäkin erittäin hyvin. 20 prosentin kustannuksilla päästää 80 prosenttiseen tulokseen. Parin kolmen vuoden aikana useampaan otteeseen omatoimisesti tasattu pelto on mahdollista vetäistä viimeisen päälle kuntoon alan ammattilaisen laserlaittein varustetulla lanalla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit