Suomalainen Maaseutu

Maatalouden sivutulosta tuli pääelinkeino: "Vapaushan se on, mikä tässä kiehtoo"

Suomalainen Maaseutu 21.10.2017

Polvijärveläinen viljelijä Juha Martikainen perusti metsäurakointiyrityksen ja jatkaa tilallaan myös kasvinviljelyä.


Ilpo Paananen
Juha Martikainen sai vaihtaa teräketjun useampaan kertaa päivän aikana kivisillä Pielisen rannoilla.
Juha Martikainen sai vaihtaa teräketjun useampaan kertaa päivän aikana kivisillä Pielisen rannoilla.
Ilpo Paananen
Sami Mertaselle (vas.) Juha Martikaisen BestMetsä Oy:n hakkuut tarjoavat oivan työharjoittelupaikan.
Sami Mertaselle (vas.) Juha Martikaisen BestMetsä Oy:n hakkuut tarjoavat oivan työharjoittelupaikan.
Ilpo Paananen

Hakkuukoneen työskentelylle esiraivauksen puuttuminen on hidastava tekijä.

Hakkuukoneen työskentelylle esiraivauksen puuttuminen on hidastava tekijä.

Polvijärven Sotkuman kylässä maata viljelevä Juha Martikainen aloitti metsäkoneurakoinnin 2015 kasvinviljelyn ohessa. Elokuun alussa hän perusti urakointia varten BestMetsä Oy:n. Yrityksellä on käytössään Ponssen Beaver hakkuukone ja Valmet 840 ajokone.

"ProAgrian yritysneuvojan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että on taloudellisesti järkevämpää perustaa metsäkoneurakoinnille oma yrityksensä", Martikainen kertoo.

Erillisen yrityksen perustaminen oli järkevää, koska hänen työmaansa sijaitsevat pääasiassa naapurikunnan Juuan alueella ja näin matka- ja päivärahakorvaukset kannattaa hyödyntää. Yrityksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi jo siitäkin syystä, että koneurakoinnin tuotto oli kasvanut maanviljelyksen tuottoa selvästi suuremmaksi.

"Elokuun alusta lähtien töitä on ollut hyvin ja uusia leimikoita on tiedossa. Joten ei tässä malta KoneAgriaan lähteä, kun on puinnitkin tekemättä."

Martikainen viljelee pääasiassa säilörehunurmea ja hieman rehuviljaa. Kevään rospuuton ja kesäseisokin aikana jää aikaa peltohommiin.

"Koneurakointi ja tällainen pienimuotoinen viljely sopivat hyvin yhteen."


Martikainen on tottunut tekemään metsähommia pienestä pitäen ja toimi metsurina heti peruskoulun käynnin jälkeen. Tuttuja ovat myös traktorin huoltotyöt.

"Hakkuukoneen innostuin hankkimaan kun tuttava tarjosi vaihtokonetta ostettavaksi. Yhden kesän temusin omassa metsässä opettelemassa. Alkuun tuntui, että aika meni polttoainetta kantaessa", koneen käytön itse opiskellut Martikainen tuumaa.

Nyt hänellä on urakointisopimus Otson kanssa, mutta vapaus tehdä töitä myös muille tarvitsijoille. Hakkuiden päätulon hän saa edelleenkin yksityisille metsänomistajille tehdyistä töistä. Syyskuun lopulla kohteena oli harvennusleimikko Pielisen rantamilla Juuan ja Lieksan rajalla.

"Pääasiassahan hakkuukohteet ovat tällaisia harvennusleimikoita, jotka eivät isoille puunostajille kelpaa", Martikainen sanoo.

Hakkuuta kohteessa hankaloitti hieman se, että kuusivaltaisessa leimikossa oli ensiharvennus ja esiraivaus jäänyt tekemättä. Kivisessä ja kallioisessa maastossa ei ollut kantavuusongelmia.

"Teräketjuja joutuu useamman kerran päivässä vaihtamaan, kun aluskasvillisuus vaikeuttaa näkemistä."

Martikainen oli saanut leimikon omistajalta vapaat kädet hakkuun toteutukseen. Toiveena oli, että harvennuksella saadaan Pielinen näkymään tielle.

"Ja tuleehan se nyt varmasti paremmin esille."


Yleensä Martikainen ajaa itse puut tienvarteen, mutta nyt Martikaisen ajokonetta kuskasi Valtimon metsäkoulusta työharjoittelussa ollut polvijärveläinen Sami Mertanen. Menossa on viimeinen vuosi ja tavoitteena on valmistuminen ensi helmikuussa.

"Meidän koulutukseen kuuluu sadan päivän työharjoittelu ja minulla on vasta parikymmentä tehtynä, kun ajokortin hankinta vei kesällä aikaa", Mertanen, 18, jutteli.

Hänen ensisijainen suunnitelmansa on hakeutua palkkatyöhän valmistumisen jälkeen. Yrittäjyys ei sekään ole poissuljettu vaihtoehto myöhemmin.

Juha Martikainen arveli, että Itä-Suomen alueelta löytyy vielä hyvin nuoria kuskeja metsäkoneiden puikkoihin, mutta Etelä-Suomessa se ei ole enää yhtä varmaa.

"Vapaushan se on, mikä tässä kiehtoo. Olen luottavainen tulevaisuuden suhteen. Uskon, että töitä riittää jatkossa. Sieltä vanhemmasta päästä jää aina joku pois ja tilalle tarvitaan uusia."

Aiheeseen liittyvät artikkelit