Suomalainen Maaseutu

Ensilumi vauhdittaa hakkureita

Suomalainen Maaseutu 08.11.2017

Ensilumi ja pakkaset kiihdyttivät haketuskoneiden kierroksia. Hakkeen kysyntä on pysynyt vakaana.


Markku Pulkkinen

360-hevosvoimanen Fendt 936 pyörittää hyvin Mus-Max 9 XL -hakkuria. Lokakuun lopussa hakkuri jyskytti hakkuutähteitä metsänhoitoyhdistyksen työmaalla Sippolassa.

360-hevosvoimanen Fendt 936 pyörittää hyvin Mus-Max 9 XL -hakkuria. Lokakuun lopussa hakkuri jyskytti hakkuutähteitä metsänhoitoyhdistyksen työmaalla Sippolassa.
Markku Pulkkinen
Eetu Noukkala (oik.) kuljettaa Mika Metson hakkeet asiakkaille. Rekkalastiin mahtuu reilut sata kuutiota haketta. Yhteistyö on toiminut vuosikaudet.
Eetu Noukkala (oik.) kuljettaa Mika Metson hakkeet asiakkaille. Rekkalastiin mahtuu reilut sata kuutiota haketta. Yhteistyö on toiminut vuosikaudet.
Markku Pulkkinen
Ensimmäisiä päiviä hakettamassa ollut Arttu Hongisto kuvailee työtä mukavaksi ja välillä rajuksikin hommaksi. Päivät venyvät joskus pitkiksi. Fendtin ohjaamo on miellyttävä työympäristö.
Ensimmäisiä päiviä hakettamassa ollut Arttu Hongisto kuvailee työtä mukavaksi ja välillä rajuksikin hommaksi. Päivät venyvät joskus pitkiksi. Fendtin ohjaamo on miellyttävä työympäristö.
Markku Pulkkinen
"Tykkään kierrellä eri puolilla maakuntaa ja jutella ihmisten kanssa", haketusurakoija Mika Metso kertoo. Hän viljelee myös 60 hehtaarin viljatilaa Myllykosken Retkussuolla.
Markku Pulkkinen
Vuonna 2013 hankittu itävaltalainen Mus-Max Wood-Terminator 9 XL -hakkuri tekee Mika Metson mukaan tasalaatuista haketta ja on toimintavarma.
Vuonna 2013 hankittu itävaltalainen Mus-Max Wood-Terminator 9 XL -hakkuri tekee Mika Metson mukaan tasalaatuista haketta ja on toimintavarma.

Lumi on juuri peittänyt Kouvolan seudun ja koneyrittäjä Mika Metso katselee tyytyväisenä pakkaslukemia. Edellisen päivän haketusurakka Taavetissa venähti puoleen yöhön. Nyt hakkuri jyrisee metsätien varressa Sippolassa. Hakkeen kysyntä on taattua kesään asti.

"Haketuksen kysyntä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana ja olen siihen panostanutkin entistä enemmän. Tyytyväiset asiakkaat markkinoivat palvelua tehokkaasti. Kunnallisella puolella saisi silti olla enemmän kysyntää lähienergialle. Kuntien bioenergiainvestoinnit ovat jämähtäneet paikoilleen", Metso harmittelee.

Metson omalla yrityksellä pyyhkii kuitenkin hyvin. Isoimpia asiakkaita ovat metsänhoitoyhdistys, Kotkan Energia ja kaksi vihannespuutarhaa. Asiakkaina on myös 150 maatilaa. Metson reviiri ulottuu Venäjän rajalta Päijät-Hämeen Vuolenkoskelle. Koneet suuntaavat Retkussuon varikolta parhaimmillaan sadan kilometrin päähän. Haketta syntyy 50 000–60 000 kuutiota vuodessa.

Mika Metson isä, Kari Metso, puolestaan kaataa pihapuita ja kerää risuja taajamista. Niistäkin syntyy haketta yli 3 000 kuutiota vuodessa. Lisäksi Metsot korjaavat jonkin verran energiapuuta energiakouralla.

Metson urakointikalusto on kunnossa. Neljä vuotta vanhaa Mus-Max Wood-Terminator 9 XL -hakkuria pyörittää tuliterä, 360-hevosvoimainen Fendt 936. Kone tuli käyttöön kolme viikkoa sitten. Tunteja on kertynyt jo 200.

"Tämä on neljäs Fendt-traktorini ja kokemukset ovat hyvät. Ohjaamo on sopivan tilava. Kääntyvän penkin olen rakentanut itse. Vaihdoin myös ohjauspyörän ralliauton ratiksi, mikä toi vielä lisää tilaa ohjaamoon. Hydrauliikka on tehokas eikä lämpene. 60 kilometrin nopeus ja hyvä ajettavuus maantiellä on myös tärkeää näissä töissä."


Metso on tyytyväinen myös Mus-Max-hakkuriin. Se tekee hänen mukaansa hyvin pienasiakkaiden kattiloihin sopivaa, tasalaatuista haketta. Hakkeen joukkoon ei jää tikkuja. Hakkuriin mahtuu halkaisijaltaan 70 sentin rungot.

"Hakkuutähteiden haketusta varten kita voisi olla hieman isompikin", Metso pohtii.

Toisena hakkurina yrityksellä on Keslan rumpuhakkuri. Sen edessä on tänä vuonna hankittu Valtra Versu T234. Siitä löytyy 250 hevosvoimaa. Valtraankin on kertynyt jo tuhat käyttötuntia.

"Hakkuria pyörittävässä koneessa ei voi olla liikaa hevosvoimia, sillä hakkuri ottaa traktorista kaiken tehon."


Metso korostaa, että kaikki koneet ostetaan kovaan työhön, ei näytille. Mahdollisuus uusiin investointeihin on syntynyt sen ansiosta, että kaksi Valtra 8950 -traktoria ovat palvelleet lähes 20 000 tuntia erittäin luotettavasti. Huollollakin on oma osuutensa asiaan.

"Huollot teen aina viimeisen päälle. Ja ohjaamo pidetään niin siistinä, että töitä voi tehdä ilman kenkiä. Koneen arvo säilyy, kun se pysyy siistinä", Metso painottaa.

Enemmän konemieheksi kuin maanviljelijäksi itseään luonnehtiva Metso on urakoinut 14 vuotta. Haketuksen lisäksi hän urakoi jonkin verran lietteen siirtoa ja säilörehun karhotusta. 60 hehtaarin viljatilakin tulee hoidettua konehommien ohessa. Haketuksista vapaita kuukausia ovat vain kesä- ja heinäkuu.

Metson arvonlisäveroton haketustaksa pyörii neljän euron tienoilla hakeirtokuutiolta. Maatila-asiakas haketuttaa keskimäärin sata kuutiota vuodessa, joten haketuskustannus ei ole suuri.

Venäläinen hake on sekoittanut erityisesti Kaakkois-Suomessa markkinoita ja hintatasoa. Myös joidenkin kuntien lämpölaitokset ovat vaihtaneet oman kunnan hakkeen venäläiseen. Se pännii Metsoa.

"Esimerkiksi Iitin kunta veti maton paikallisen yrittäjän alta, kun alkoi ostaa tuontihaketta. Jos jotain voisi toivoa, niin vähän pidempiä, 3–5 vuoden sopimuksia asiakkaiden kanssa. Silloin olisi helpompaa investoida kalustoonkin. Hakkeen käyttökohteita kauppakeskukset ja teollisuuslaitokset mukaan lukien saisi myös tulla enemmän."

36-vuotiaan yrittäjän aikaisemmat 15 tunnin työpäivät ovat lyhentyneet kaksivuotiaiden kaksosten myötä. Palkattu hakkurikuskikin on juuri aloittanut työnsä.

"Elämänarvot ovat muuttuneet ja perhe on tällä hetkellä tärkeintä elämässä", Metso hymyilee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit