Suomalainen Maaseutu

Ryskähommiin tottunut Pirjo Luotola: ”Tuntuma moottorisahaan on säilynyt – metsät hyväkuntoisina ja luontoarvoja kunnioittaen seuraavalle sukupolvelle”

Suomalainen Maaseutu 16.11.2017 Saarijärvi

Metsuriksi kouluttautunut Pirjo Luotola luonnehtii itseään perinteitä vaalivaksi metsätalousyrittäjäksi, joka hakee lisäpotkua alalle klapikaupan ja luottamustoimien kautta.


Anne Anttila
Metsuriksi kouluttautunut Pirjo Luotola hallitsee sahahommat terän viilauksesta lähtien.
Metsuriksi kouluttautunut Pirjo Luotola hallitsee sahahommat terän viilauksesta lähtien. "Olen aina tykännyt ryskähommista."
Anne Anttila

Luotolan tilalla tehdään metsätalouden sivutuotteena myös polttopuita.

Luotolan tilalla tehdään metsätalouden sivutuotteena myös polttopuita. "Klapikauppa on kilpailtu laji, mutta laadulla pärjää tässäkin lajissa", Pirjo Luotola kertoo.

Pirjo Luotola tunnetaan kotikunnassaan Saarijärven Lannevedellä lähiruokaa kunnioittavana puuhanaisena, jolta luonnistuvat niin harvennushakkuut kuin kuminan viljelykin.

"Kasvoin maatilalla, mutta halusin psykologiksi. Jäin kuitenkin muutaman pisteen päähän opiskelupaikasta, joten vaihdoin lennosta maatalousalalle ja päädyin lopulta Martin emännäksi hänen kotitilalleen", Luotola luonnehtii hymyillen.

Sukupolvenvaihdos Luotolan tilalla tehtiin vuonna 1984. Alussa tilalla oli lihakarjaa ja suunnitelmissa oli jopa uuden sonninavetan rakentaminen.

"Piirustuksetkin olivat valmiina, mutta lihan ylituotannon takia emme saaneet kuitenkaan rakennuslupaa. Myöhemmässä vaiheessa lupa vapautui, mutta tilanne oli jo muuttunut. Luovuimme vuonna -89 sonneista ja suuntasimme metsäpuolelle."

Ryskähommiin tottunut Pirjo haki oppia myös koulunpenkiltä ja kouluttautui metsuriksi.

"Isännän rohkaisemana ryhdyimme tekemään yhdessä myös metsähommia. Töitä riitti, sillä varsinkin taimikonhoitoa ja ensiharvennuksia oli alussa paljon. Hankintakauppana tehdyt metsätyöt antoivat siihen aikaan jopa hyvän elannon, sillä kuitupuun hinta oli tuolloin kohdillaan."


Yhä edelleen Luotolan tilan metsissä näkyy isäntäparin kädenjälki.

"Monilla tiloilla isäntä on kokonaan ulkoistettu, mutta meillä esimerkiksi harvennukset, taimikonhoito ja istutukset pyritään tekemään vielä omin voimin. Taustalla on halu hoitaa metsät kestäväksi ja siirtää ne hyväkuntoisina sekä luontoarvoja kunnioittaen seuraavalle sukupolvelle."

Vaikka metsätalouden taustalla on luonnollisesti toimeentulo, niin Luotolan tilalla on myös muutamia luonnontilassa olevia metsäpalstoja.

"Olemme tietoisesti jättäneet pienen hieskoivikon uusimatta ja säilyttäneet kaistaleen pökköpuita pesijöille. Tämä ei tuota euroja, mutta henkinen pääoma on sitäkin suurempi", Luotola luonnehtii hymyillen.

Pitkän linjan metsätalousyrittäjänä sekä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana Pirjo pystyy peilaamaan metsätalouden näkymiä pintaa syvemmältä.

"Myös Keski-Suomen alueella arvostus metsätaloutta kohtaan on noussut. Tämä näkyy niin osto- kuin myyntipuolellakin. Oman nousuvireensä tuotantomuotoon tuo lisäksi se, että kauppa käy myös metsätilojen kohdalla."

Luotolan mukaan metsätilat vaihtavat omistajaansa sukupolvenvaihdosten kautta ja metsä on myös haluttu sijoituskohde.

"Sijoituskohteena metsä on hyvä, mutta tavoitteisiin pääseminen vaatii kuitenkin työtä ja osaamista. Jokaisen metsänomistajan on syytä muistaa, että tuotto on pitkän historian tulos. Pikavoitot eivät kuulu tähän tuotantomuotoon", Pirjo tietää kertoa.


Metsätalouden uusi nousuvire on havaittavissa myös yleisillä puumarkkinoilla.

"Pienten markkinahäiriöiden jälkeen puulle löytyy jälleen osoite. Puun menekkiä lisää merkittävästi suosiotaan kasvattanut puurakentaminen ja pikkuhiljaa alamme ymmärtämään myös biotalouden merkityksen. Olemme myös toiveikkaita, että Äänekosken sellutehtaan ansiosta jopa kuitupuulle löytyy osoite omasta maakunnasta."

Myös oman tilan tulevaisuus on Pirjon mukaan niputettu tiukasti metsätalouden ympärille.

"Metsä antaa elannon, mutta lisähöystöä pöytään tulee peltoviljelyn kautta. Rehuviljan viljely ei enää kannata, joten siirryimme suosiolla erikoisviljelyn puolelle ja ryhdyimme kokeilemaan muun muassa kuminan viljelyä. Sydän sykkii lähiruoalle, joten panostamme tulevaisuudessa myös tälle puolelle."

Aiheeseen liittyvät artikkelit