Suomalainen Maaseutu

Isännän paikka piti lunastaa lypsytaidolla: "Oppi meni perille ja tässä sitä ollaan"

Suomalainen Maaseutu 18.11.2017

Jutta ja Antti Rantalan 37 lypsävän maidontuotantotilalla on tekemisen meininki.


Anne Anttila

Jutta ja Antti Rantala ovat isännöineet emännän kotitilaa reilun kahden vuoden ajan.

Jutta ja Antti Rantala ovat isännöineet emännän kotitilaa reilun kahden vuoden ajan. "Matkan varrelle mahtuu paljon iloa, ihmeitä ja ennen kaikkea isoja työvoittoja. Tämä on meidän juttu", isäntäpari iloitsee.
Anne Anttila
Jutta on kasvanut tilalla ja viihtynyt navetassa pikkutytöstä lähtien. Viljatilalla varttuneelle Antille peltotyöt olivat tuttuja, mutta navettatyöt mies sanoo opetelleensa emännän innoittamana.
Jutta on kasvanut tilalla ja viihtynyt navetassa pikkutytöstä lähtien. Viljatilalla varttuneelle Antille peltotyöt olivat tuttuja, mutta navettatyöt mies sanoo opetelleensa emännän innoittamana.
Anne Anttila
Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Viitamaan tilan isäntäpari peruskorjasi navetan ja lisäsi lypsävien määrää. – Kehitämme tilaa karjan hyvinvointia ajatellen.
Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Viitamaan tilan isäntäpari peruskorjasi navetan ja lisäsi lypsävien määrää. – Kehitämme tilaa karjan hyvinvointia ajatellen.

Peräseinäjoella sijaitsevalla Viitamaan lypsykarjatilalla kipparin vaihto tapahtui keväällä 2015, kun agrologiksi valmistunut Jutta ja rakennusinsinööriksi kouluttautunut Antti Rantala ryhtyivät isännöimään emännän kotitilaa.

"Uimme komeasti vastavirtaan, sillä sukupolvenvaihdos tehtiin keskellä maidontuotannon turbulenssia. Emme kuitenkaan jääneet arpomaan tulevaisuutta, vaan otimme riskin ja hyppäsimme rohkeasti karjatilallisiksi. Kertaakaan ei ole päätöstä tarvinnut katua", isäntäpari taustoittaa tyytyväisenä.

Myös Antti sanoo sopeutuneensa karjatilan isännyyteen erinomaisesti, joskin pitkän kaavan kautta.

"Isännän paikka piti käytännössä 'lunastaa' lypsytaidoilla, sillä minulla ei ollut aikaisemmin minkäänlaista kokemusta navettapuolelta. Oppi meni perille ja tässä sitä ollaan", viljatilalla varttunut Antti veistelee hyväntuulisena.


Lähtökohdat tilanpitoon olivat yleisestä ajanvirtauksesta huolimatta hyvät.

Tilalla oli suoritettu pari vuotta aikaisemmin parsinavetan peruskorjaus, jonka yhteydessä 28 lypsävän tuotantotiloihin oli uusittu ritilät ja parsimatot sekä rakennettu vasikoiden ryhmäkarsina.

"Tuulet olivat muutenkin myötäiset, sillä meillä oli palava halu jatkaa tuotantoa ja luoda tilasta ”meidän näköisemme”. Into ja kiinnostus ovat osoittautuneet parhaimmaksi polttoaineeksi luovia eteenpäin", Jutta muotoilee tyytyväisenä.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen isäntäpari ryhtyi kehittämään lypsykarjatilaansa määrätietoisin, joskin hyvin maltillisin askelein.

"Keskiössä oli ja on edelleen eläinten hyvinvoinnin kehittäminen. Uusien tuotantotilojen sijaan päädyimme tekemään navettaan mittavan peruskorjauksen. Tässä yhteydessä uusimme muun muassa parret ja lypsykaluston sekä asennutimme uudet kennoikkunat. Samalla lypsypaikkojen määrää nostettiin yhdeksällä."

Isäntäparin unelmissa on kuitenkin kokonaan uudet tuotantotilat.

"Jos kaikki menee odotusten mukaisesti, niin kymmenen vuoden sisällä olisi tavoitteena rakennuttaa ajan mukainen robottipihatto. Vielä tässä vaiheessa keskitymme kuitenkin tarkkailemaan maidontuotannon kehitystä, sillä tämän kokoluokan investointeja on syytä miettiä todella tarkkaan."

Vaikka pihaton rakentaminen on vielä ajatuksen asteella, niin tilan lypsykarjaa on kuitenkin pikkuhiljaa ryhdytty jalostamaan kohti robottiaikakautta.

"Jalostus on pitkäkestoista ja onnea vaativaa työtä. Tavoitteena kuitenkin on, että siinä vaiheessa, kun siirrymme robottilypsyyn, meillä on kestävä sekä hyvän utare- ja jalkarakenteen omaava ayrshirepainotteinen karja."


Samaan aikaan kun Jutta rakentaa raameja tuloksekkaalle karjanjalostukselle, niin Antti-isäntä hakee lisäoppia Suomen Yrittäjäopistosta.

"Nykypäivän maatalous on kokoluokasta riippumatta yritystoimintaa, joten Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus antaa tietoa, taitoa ja tukea rakentaa myös oma tila kestävälle toimintapohjalle. Maatilan pyörittäminen on aina vaatinut paljon työtä ja hyvää karjasilmää, mutta nykyään toiminnan varmistamiseksi tarvitaan myös taloudenhallintaan liittyvää pelisilmää", Antti tietää kertoa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit