Suomalainen Maaseutu

Ilmajokelainen metsätalousyrittäjä harmittelee kuitupuun alhaista hintaa, mutta iloitsee bioenergian mahdollisuuksista

Suomalainen Maaseutu 19.11.2017

Metsätalousyrittäjä Jukka Valkama ryhtyi hankkimaan lisää metsämaata ennen kotieläintuotannon lopettamista.


Anne Anttila
Metsätalouden liitännäisenä Jukka Valkama tuottaa paikalliselle kyläkoululle myös lämpöhaketta.
Metsätalouden liitännäisenä Jukka Valkama tuottaa paikalliselle kyläkoululle myös lämpöhaketta. "Toimin käytännössä lämpöyrittäjänä, sillä vastaan myös siitä, että 'pannussa' pysyy tuli."
Anne Anttila

Jukka Valkama vaihtoi aikoinaan lypsykarjan metsätalouteen.

Jukka Valkama vaihtoi aikoinaan lypsykarjan metsätalouteen. "Tein oikean ratkaisun, vaikka töitä täytyy metsätilinkin eteen tehdä."

"Seitsemässä vuodessa ehdin näkemään, mihin suuntaan kotieläintuotanto on menossa. Kymmenellä lypsävällä ja kourallisella sikoja ei olisi ollut taloudellista tulevaisuutta. Jatkaminen olisi vaatinut myös isoja investointeja, joista päällimmäisenä oli uusien tuotantotilojen rakentaminen", ilmajokelainen metsätalousyrittäjä Jukka Valkama taustoittaa.

Vuonna 1993 tehdyn sukupolvenvaihdoksen aikoihin Valkaman tilalla oli 27 hehtaaria peltoa ja metsää noin 50.

Tällä hetkellä metsämaan kokonaismäärä on noin 200 hehtaaria ja peltopinta-ala reilut 30.

"Metsä on vetänyt aina puoleensa, joten jo ennen kotieläintuotannon lopettamista, ryhdyin hankkimaan lisää metsämaata. Näin jälkeenpäin ajateltuna tein kaikin puolin oikean ratkaisun."

Valkaman isäntä sanoo olevansa hyvin perinteinen metsätalousyrittäjä.

"Tämä on tällainen yhden miehen savotta, sillä pääroolissa ovat mies, moottorisaha ja pienellä kuormaimella varustettu maataloustraktori. Teen valtaosan metsänhoitotöistä itse, sillä omatoimisella ahertamisella on suora yhteys kannattavuuteen."

Jukan mukaan kannattavuus on myös yleisellä tasolla metsätalouden suurimpia haasteita.

"Suomen metsissä riittää paljon töitä. Esimerkiksi taimikon- ja nuoren metsän hoitotöitä on jäänyt paljon rästiin ja syynä tähän on yksinkertaisesti hinta. Vieras työ maksaa ja nykyisellä puun, erityisesti kuitupuun hintatasolla ei vieraalla teetättäminen ole lompakkoystävällisin ratkaisu."

Oman tilansa vahvuudeksi Jukka määrittelee monipuolisuuden. Metsätalouden ohella Valkaman tilalla harjoitetaan myös peltoviljelyä.

"Osa on omassa viljelyksessä, mutta toisen puolen olemme vuokranneet nurmituotantoon. Tilan päätuotantomuotona toimii kuitenkin metsätalous."


Vuodesta 2001 lähtien Jukka Valkama on toiminut myös lämpöyrittäjänä.

"Jatkojalostan hukkapuun hakkeeksi ja lämmitän sillä paikallisen kyläkoulun. Lämmitysurakointi on pieni, mutta toimiva tukijalka metsätalouteen. Oman kokemukseni perusteella olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että bioenergia on tulevaisuutta ja sen ympärille rakentuu valtavat mahdollisuudet."

Kokeneena metsätalousyrittäjänä Jukka puhuu suomalaisen puun puolesta myös sen muita käyttökohteita ajatellen.

"Vielä muutamia vuosia sitten metsätaloutta pidettiin auringonlaskun alana, mutta ei enää. Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät merkittävästi puun kysyntää, mutta myös puurakentaminen tulee näkymään entistä vahvemmin metsätalouden puolella", Jukka iloitsee.

Puun menekki eri muodoissaan asettaa kuitenkin velvoitteita myös sen tuottajalle.

"Laatu on asia, josta ei koskaan puhuta liikaa. Siihen meidän metsänomistajienkin täytyy kiinnittää entisestään huomiota. Henkilökohtaisesti liputan kokonaisvaltaisen metsähoidon hallitsemisen puolesta. Kun tiedät mitä teet, niin tiedät myös mitä tarjoat."

Aiheeseen liittyvät artikkelit