Suomalainen Maaseutu

Robotti toi Rantaloille lisää vapaa-aikaa

Suomalainen Maaseutu 25.11.2017

Rantalan tila Hauhon Torvoilassa on perimätiedon mukaan ollut saman suvun hallussa jo 1500-luvulta asti. Tilan nykyinen isäntäpari Hanna ja Aaro Rantala ovat kehittäneet tilaansa määrätietoisesti.


Johanna Heinonen

Lehmät nousevat kaksi porrasta päästäkseen robotille, ja poistuessaan tulevat saman verran alaspäin. Lehmiä portaat eivät haittaa. Lypsykäyntejä on kolme päivässä ja uudet hiehotkin oppivat nopeasti kulkemaan.

Lehmät nousevat kaksi porrasta päästäkseen robotille, ja poistuessaan tulevat saman verran alaspäin. Lehmiä portaat eivät haittaa. Lypsykäyntejä on kolme päivässä ja uudet hiehotkin oppivat nopeasti kulkemaan.
Johanna Heinonen
Aaro Rantalalla on hyvä suhde lehmiinsä.
Aaro Rantalalla on hyvä suhde lehmiinsä.

Reilu parikymmentä vuotta sitten Hanna tapasi illanvietossa kaksi poikamiesisäntää, ja lähti heidän kanssaan yölliseen rehuntekoon. Toinen isännistä ei sen jälkeen ole enää poikamiehenä ollutkaan.

"Sillä reissulla ollaan, se rehunteko on edelleen kesken", Hanna Rantala nauraa nyt.

Hannan tullessa emännäksi oli Aaro Rantalan kotitilalla vanha pitkäparsinavetta ja 12 lypsylehmää. Vuonna 1999 Rantalat rakensivat asemapihaton, johon tuli 48 parsipaikkaa.

"Vanhan navetan kiviseinille tuli satavuotisjuhlat samana vuonna, kun pihatto valmistui."

Myös pariskunnan poika Ossi syntyi samana vuonna.

Pihattoon rakennettiin olkipohjaiset poikimakarsinat, vaikka ne siihen aikaan eivät olleet mitenkään tavalliset, saati että niitä olisi suositeltu.

"Tämä on ollut kuulemma yksi ensimmäisistä navetoista, joihin tuollaiset laitettiin. Siihen aikaan sanottiin, että pehkupohja on kauhean kallis ja hyödytön, mutten kyllä keksi miksi antaisin ne pois. Jos lehmällä on mitään krenkkaa, niin pehkupohjalla ne pääsevät ylös, jos ylipäänsä ovat noustakseen", Hanna sanoo.

Keväällä 2016 vanhan pihaton seinien sisään kannettiin lypsyrobotti, ja aseman paikalle valettiin 14 partta lisää. Vanhat poikimakarsinat jäivät käyttöön. Lypsyryhmässä pidetään lypsylehmiä ja tunnutettavia. Ketjupöydän toisella puolella ovat hiehojen ryhmäkarsinat. Umpilehmät ja tiineet hiehot asuvat vanhaan kivinavettaan tehdyllä pehkupohjalla.

"Robottiin saimme Elyn avustuksen, mutta muuten muutostyöt tehtiin omalla työllä ja rahalla pikkuhiljaa", Aaro kertoo onnistuneesta investoinnista.


Rantalat harkitsivat robotin hankkimista pitkään ja muutostyöt sujuivat lopulta hyvin. Robotti asennettiin ruokintapöydän päätyyn.

Lehmien täytyy robottiin mennessä nousta kaksi porrasta ylöspäin ja poistuessa saman verran alaspäin. Lypsykäyntejä on keskimäärin 3,1 päivässä, joten lehmiä tämä ei tunnu haittaavan.

"Yhtään haettavaa lehmää ei ole, ja hiehotkin ovat oppineet robotille todella nopeasti. Jos jollain lehmällä meinaa kulkeminen pysähtyä, niin pudotan siltä väkirehut kioskeilta pois. Äkkiä alkaa taas robotti kiinnostaa", Hanna nauraa.

Rantalan kestävä karja on pääosin holstein-rotuista. Tilalta on lähtenyt sonnivasikoita jalostukseen, ja käyttöön asti on päässyt VH Rantalan Satsi Siima.

Rantalan Honda puolestaan oli ensimmäinen ydinkarjaan ostettu holsteinhieho. Sitä huuhdeltiin Suontaan kartanossa, minkä jälkeen se palasi kotitilalleen ja on nyt poikinut viidesti. Huuhteluista syntyi tytär Asmo Kangoo ET, joka taas on käyttölistalle nousseen VH Subarun emä.

Tähän mennessä Rantalassa on päästy juhlimaan kahta satatonnaria, joista toinen on Hondan kolmas emä Toyota. Emänemä Volkkari on lähellä samaa merkkipaalua. Saaga jatkuu, sillä haastattelupäivänä Volkkari poiki lehmävasikan menestyksekkääseen autosukuun.

Kuluttavan lypsytyön siirtyminen robotin niskoille on parantanut Rantaloiden työssä jaksamista.

"Työ on muuttunut joustavammaksi. Sunnuntaiaamuna voi vaikka nukkua kahdeksaan, eikä tarvitse nousta viideltä. Ja iltaisin ehtii harrastamaan kansalaisopiston kurssille", Hanna kertoo.

Vapaa-ajallaan Hanna kutoo kangaspuilla ja harrastaa yhden koiransa kanssa pk-lajeja. Aaro metsästää koirien kanssa ja ilman.

Määrätietoisen isäntäväen tavoitteena on tulevaisuudessa edelleen nostaa lehmien keskipoikimakertaa.

"Ja tietysti päästä terveenä eläkkeelle, tai ainakin vähemmän vaivaisina", Rantalat nauravat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit