Suomalainen Maaseutu

Leuto talvi haastaa tienauraajat – "Lumilingolla ei niissä oloissa tee mitään"

Suomalainen Maaseutu 04.12.2017

Polvijärveläinen Hannu Varis urakoi teiden ja pihojen aurauksia kahdella traktorilla yhdessä poikansa Antin kanssa.


Ilpo Paananen
Pakkaslumiaurauksia on ollut syystalven aikana satunnaisesti. Aiempaa useammin lumi tulee märkänä.
Pakkaslumiaurauksia on ollut syystalven aikana satunnaisesti. Aiempaa useammin lumi tulee märkänä.
Ilpo Paananen
Isä ja poika, Hannu Varis (vas.) ja Antti Varis, tulevat hyvin toimeen keskenään.
Isä ja poika, Hannu Varis (vas.) ja Antti Varis, tulevat hyvin toimeen keskenään.

Polvijärven Rauanlahden kylässä kasvanut Hannu Varis aloitti teiden aurauksilla. Sittemmin työkenttä laajeni kesäkauden lanauksiin, piennarten hoitoon sekä kaivinkonetöihin ja rahtipuinteihin. Asiakkaina on kunnan lisäksi tiehoitokuntia ja yksityisiä.

"Vielä 90-luvulla pakkaskelit tulivat jo lokakuussa, mutta nyt kunnon talvi tulee usein vasta joulun tienoilla", Varis vertaa.


Teiden auraajat eivät kuitenkaan pääse helpommalla vaan päinvastoin, leudontuneet talvet ovat tehneet teiden kunnossapidon haasteellisemmaksi. Yhä useampi lumilinko on vaihtunut auraan ja polanteen poistamiseen tarvittava laitteisto on tullut vakiovarusteeksi.

"Usein tulee märkää lunta ja lumi tallaantuu polanteeksi ennen kuin päästään auraamaan. Lumilingolla niissä oloissa ei tee mitään", Varis sanoo.

Neljä vuotta sitten oma poika Antti, 23 tuli kokopäiväisesti mukaan töihin. Traktorihommat olivat hänelle tuttuja jo traktorikortin hankinnasta lähtien.

"Auraukset ovat sopiva haaste, ei ole helppoa", Varis myöntää.

Koneurakointi H. Variksella on kotipaikan lisäksi tukikohta kirkonkylän teollisuusalueella, josta vuokrattiin tilat tyhjäksi jääneestä teollisuushallista. Teiden auraukset hoidetaan kahdella Deutz Fahr -traktorilla ja auroilla.

"Ostin ensimmäisen Deutzin 1988 ja merkissä olen pysynyt. Deutz on varmatoiminen ja polttoainekulutukseltaan taloudellinen", Hannu Varis tietää.

Taloudellisuutta on parannettu traktoreiden moottorin optimoinnilla. Puolen tunnin optimoinnilla polttoaineen kulutusta voidaan vähentää jopa 2-3 litraa tunnissa.

"Optimoimalla laajennetaan vääntöaluetta pienemmille kierroksille. Ajotavalla on suurin merkitys polttoaineen kulutukseen, ei turhia kierroksia eikä moottorin huudatusta", Varis tähdentää.

Alueauran oikea siipimalli on hiljaisemmilla nopeuksilla ajettaessa tärkeä, esimerkiksi taajaman alueella.

"Viime vuoden polttoaineen keskikulutus oli 10 litraa tunnissa", Antti Varis sanoo.


Lumilingolla auraajien vähenemisen lisäksi kuorma-autolla auraajien joukko on harvennut. Traktori on taajamissa paljon ketterämpi ja sillä pääsee ahtaisiinkin paikkoihin.

Työt on jaettu siten, että Antti ajaa alueauralla taajaman alueen kohteet ja Hannu taajaman ulkopuolella olevat tiet. Kierrettäviä väyliä kertyy 50–60 kilometriä ja kymmenen piha-aluetta.

"Taajamassa joutuu huomioimaan muun liikenteen ja meillähän on oltava turvakoulutuksen lisäksi ensiapukurssi suoritettuna."

Kunnon lumimyräkän sattuessa molemmat traktorit saavat puskea täyden työpäivän 8–10 tuntia. Liikkeelle on lähdettävä jo aamu kolmen jälkeen.

"Siinä ei auta illalla kukkua myöhään. Joskus päivälle voi tulla mittaa 15 tuntiakin. Silloin alueita aurataan jo toiseen kertaan."

Viime keväänä Hannu Variksen kodalle sattui ensimmäisen kerran sellainen ihme, että kaksi asiakasta tuli kiittämään hyvästä aurauksesta.

"Se on harvinaista, että kehutaan."

Yritys ottaa mielellään vastaan kommentteja ja toivomuksia Facebook-sivuilla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit