Suomalainen Maaseutu

Joulukuusien kaataminen aloitetaan Grangårdin tilalla aina nousevan kuun aikaan: "Ne pitävät paremmin neulasensa"

Suomalainen Maaseutu 12.12.2017

Kuusenkasvattajien sadonkorjuu on alkanut. Puuta kaatuu vauhdilla myös Grangårdin kuusifarmilla Nurmijärvellä.


Markku Pulkkinen

Janne Saarisella on 40 vuoden kokemus joulukuusien kasvatuksesta. Laadukkaat, suomalaiset kuuset pärjäävät hyvin kilpailussa halpojen tuontikuusien kanssa.

Janne Saarisella on 40 vuoden kokemus joulukuusien kasvatuksesta. Laadukkaat, suomalaiset kuuset pärjäävät hyvin kilpailussa halpojen tuontikuusien kanssa.
Markku Pulkkinen
Kuusisaaristen kuuset jaotellaan kolmeen laatuluokkaan: kultaiseen, punaiseen ja siniseen. Etiketissä on luomuleima.
Kuusisaaristen kuuset jaotellaan kolmeen laatuluokkaan: kultaiseen, punaiseen ja siniseen. Etiketissä on luomuleima.
Markku Pulkkinen
Hydraulinen leikkuri on sahaa nopeampi ja kätevämpi. 
Mikko Nieminen ehtii kaataa monta sataa kuusta päivässä.
Hydraulinen leikkuri on sahaa nopeampi ja kätevämpi. 
Mikko Nieminen ehtii kaataa monta sataa kuusta päivässä.
Markku Pulkkinen
Suorat kuusirivit helpottavat hoitotöitä, muun muassa heinäntorjuntaa ajettavalla ruohonleikkurilla. 
Viljelmä kannattaa perustaa pellolle, jotta hoito ja korjuu on tehokasta.
Suorat kuusirivit helpottavat hoitotöitä, muun muassa heinäntorjuntaa ajettavalla ruohonleikkurilla. 
Viljelmä kannattaa perustaa pellolle, jotta hoito ja korjuu on tehokasta.

Kauniit joulukuuset ovat saaneet hennon lumipeitteen oksilleen. Lumi pöllähtää, kun hydraulisen kaatolaitteen leuat naksuttavat kuuset kumolleen. Hetken päästä kuusi on jo tyvi siistittynä ajouran varressa odottamassa pussituskonetta. Lyhyenä valoisana aikana työn pitää olla tehokasta.

Joulukuusien kaataminen aloitetaan Grangårdin tilalla aina nousevan kuun aikaan. Nyt se osui marraskuun puolen välin jälkeisiin päiviin.

"Nousevan kuun aikana kasvien nestevirtaukset ovat ylöspäin ja kuusetkin ovat elinvoimaisempia. Ne pitävät paremmin neulasensa. Tutkimusta asiasta ei ole, mutta kokemus puoltaa tätä biodynaamisen viljelyn periaatetta", kuusiyrittäjä Janne Saarinen sanoo.

Kolmasosa Saarisen kuusista on saanut luonnonmukaisen viljelyn sertifikaatin. Lisähintaa luomukuusille ei saa, mutta jotkut asiakkaat arvostavat ympäristöystävällisiä viljelymenetelmiä.

Saarinen ei ole eilisen teeren poika kuusenkasvattajana. Hän on touhunnut joulukuusien kanssa jo 40 vuotta. Saarinen omistaa isänsä ja veljensä kanssa Kuusisaariset Oy:n. Yritys vietti viime vuonna 50-vuotisjuhliaan.

"Vähitellen tämän kuusenkasvatuksen alkaa oppia, vaikka yllätyksiä tulee vieläkin", Saarinen hymyilee.

Kuusisaariset kasvattaa joulupuita noin 50 hehtaarin alalla Suomessa ja Virossa. Nurmijärven kymmenen hehtaarin viljelmällä kasvaa 50 000 puuta.

Rajamäen taajaman kupeessa sijaitseva kuusifarmi on yrityksen näyteikkuna, sillä siellä järjestetään joulukuusisafareita. Useampi sata perhettä käy valitsemassa ja kaatamassa joulukuusensa itse.

"Amerikassa yli puolet kuusista myydään suoraan viljelmiltä. Suomessakin yhä suurempi osa ihmisistä haluaa hakea kuusensa viljelmältä. Pystytämme pihapiiriin kodan ja joulupuodin, joissa voi nauttia lämpimiä juomia ja ostaa jouluisia käsitöitä, kuten lintulautoja ja vihtoja. Kallion päällä olevalla laavulla voi paistaa makkaraa ja katsella kaunista maisemaa", Saarinen kuvailee.


Kuusisaarisilla on Uudenmaan alueella kuusi omaa myyntipaikkaa. Ne sijaitsevat pääasiassa markettien pihoilla. Hyvällä myyntipaikalla saattaa mennä kaupaksi 500 joulukuusta. Puolet puistaan Kuusisaariset myyvät tukkukauppana muille kuusikauppiaille. Myös somistekuusia kuljetetaan kauppoihin ja yrityksiin marraskuussa.

"Joulukuusi halutaan ostaa yleensä läheltä kotia. Sama myyntipaikka vuodesta toiseen toimii hyvin. Kovin laajamittaiseen joulukuusien nettikauppaan en oikein usko."

Tulevan joulun kuusimarkkinat näyttävät ennakkokysynnän perusteella varsin normaaleilta. Saaristen kuusien keskihinta liikkuu 40 ja 50 euron välillä. Tänä vuonna he antavat jokaiselle kuusenostajalle neulasten pysyvyyttä parantavan ravinnepussin kaupan päälle.

Tuontikuusia Saarinen ei pidä uhkana kotimaiselle kuuselle.

"Aina joku haluaa halvan ulkomaalaisen kuusen, mutta hän pysyy silti luonnonkuusen käyttäjänä ja ostaa ehkä seuraavana vuonna laadukkaan suomalaisen kuusen. Pihtojen kysyntään emme pysty Suomessa toistaiseksi vastaamaan, joten ne ovat tuontitavaraa."

Kuusenviljelijän sesonki on lyhyt ja kiihkeä. Joulukuussa Saarisen kuusifarmilla ja myyntipaikoilla työskentelee kymmenkunta kuusitonttua. Serkut ja heidän jälkikasvunsa komennetaan töihin. Samalla tulee pidettyä sukukokous kerran vuodessa.

Kuusenviljelijän toinen työsesonki osuu keväälle ja kesälle, jolloin jokainen kuusi muotoillaan oksasaksilla. Leikkaamisen Saariset hoitavat pääosin kolmeen mieheen, sillä muotoiluleikkaus vaatii kokemusta. Syksyllä kaadettavat kuuset laputetaan laatuluokittain.

Jotkut kuusenkasvattajat lähtevät perustamaan viljelmää rahan kiilto silmissä. Se ei Saarisen mukaan toimi, sillä työmäärä yllättää.

"Joulukuusien viljelyyn pitää olla intohimo, jotta jaksaa hoitaa niitä kymmenen vuotta ennen myyntiä. Osaaminen karttuu vuosien myötä. Yllätyksiä tuholaisten, tautien ja hallan osalta tulee aina silloin tällöin. Rahan saisi kyllä helpommallakin", Saarinen uskoo.

Kuusenviljelyn parhaiksi puoliksi puhelias kauppamies nimeää mukavat asiakkaat ja kuusien kasvun seuraamisen.

"On hienoa nähdä, kun kuuset kasvavat ja reagoivat muotoleikkauksiin."

Aiheeseen liittyvät artikkelit