Suomalainen Maaseutu

Yrittäjä urakoi ja kouluttaa ammattikuljettajia: "Kalustolta vaaditaan tiettyä laatua muun muassa päästöjen suhteen"

Suomalainen Maaseutu 19.12.2017

Hattulalainen MAP-Yhtiöt Oy on monialainen yritys. Tienhoitoa ja koneurakointia täydentävät ammattikuljettajien pätevyyskoulutus ja kuorma-autojen testaustoiminta.


Map-yhtiöt Oy

Nykyiset puutavara-autot vaativat reilun levyiset ja kantavat tiet pystyäkseen toimimaan.

Nykyiset puutavara-autot vaativat reilun levyiset ja kantavat tiet pystyäkseen toimimaan.
Map-yhtiöt Oy
Matti Putkirannan vuonna 2010 perustama MAP-Yhtiöt Oy tarjoaa sora- ja metsäteiden kunnostusta sekä talvikunnossapitoa.
Matti Putkirannan vuonna 2010 perustama MAP-Yhtiöt Oy tarjoaa sora- ja metsäteiden kunnostusta sekä talvikunnossapitoa.

Yrittäjä Matti Putkiranta, 41, on syyssunnuntaina tienhoitotöissä. Kylätie Sattulassa, Hämeenlinnan kupeessa, saa sileän pinnan. Sateinen kesä ja syksy ovat pitäneet koneyrittäjän liikkeessä. Mökki- ja metsätiet ovat vaatineet paljon paikkaamista.

"Metsäteollisuus on yksi tärkeimmistä asiakkaistamme. Sateiden myötä metsäautoteiden kantavuus on ollut koetuksella. Puutavarakuljetukset ovat kohdanneet haasteita tien pettäessä alta. Tien korjauksen täytyy käynnistyä nopeasti, jotta puutavarakuljetukset voivat jatkua", Putkiranta painottaa.

"Alemmalla tieverkolla kaivattaisiin paljon muitakin kunnostustöitä. Monet tiet ovat reunoiltaan pusikoituneet, mikä pahimmillaan estää isojen ajoneuvojen liikkumisen. Myös vesihuollossa on puutteita. Kun vesi ei pääse tieuralta tai tien rungosta pois, heikkenee tien kantavuus."

Putkirannan aputoiminimi Konemap kunnostaa metsäteiden lisäksi tienhoitokuntien ylläpitämiä teitä. Lumenaurauksia ja hiekoituksia yritys hoitaa tällä hetkellä tiekunnille ja muutamille yksityisille asiakkaille.

Valtra N123 -traktorin lisäksi kalustoon kuuluvat muun muassa tukipyörillä varustettu VM:n takalevy, FMG:n raspi, Starkin nivelaura ja hiekoituskauha. Putkiranta on kalustoonsa tyytyväinen. Kuljetustehtävät tapahtuvat joko omalla maansiirtokärryllä tai ne ostetaan yhteistyökumppaneilta samoin kuin kaivinkonetyöt.


Yrittäjä on ollut testaamassa pian myyntiin tulevaa, uudistettua Valtra Smart -tiedonkeruujärjestelmää. Putkirannalla on käytössään myös Nosteco Oy:n kehittämä InfraSmart-järjestelmä. Kokemukset kummastakin ovat hyvät. Järjestelmät taltioivat koneen tekemän työn ja paikkatiedon. Putkiranta käyttää saatua tietoa muun muassa laskutuksen perustana. Traktorin CAN-väylästä saatava tieto kertoo koneen kunnosta ja auttaa mahdollisen vian haussa lyhentäen seisonta-aikoja.

"Tilaajien vaatimukset työn dokumentoinnista lisääntyvät koko ajan. Automaattinen paikannus- ja tiedonkeruujärjestelmä helpottaa merkittävästi urakointia sekä antaa myös tilaajalle mahdollisuuden valvoa urakoitsijan työtä", Putkiranta perustelee.


Valtraan kertyy noin 500 työtuntia vuodessa. Syy kohtuulliseen tuntimäärään on, että Putkirannan yrityksen toinen tukijalka on kuorma- ja linja-autonkuljettajille annettava ammattipätevyyskoulutus, joka vie tällä hetkellä yli puolet yrittäjän työajasta. Suurin osa Putkirannan koulutustehtävistä tulee Volvolta, sillä hän on yksi Volvon kuljettajakouluttajista.

"Lainsäädäntö vaatii, että kuorma-auton kuljettajien on suoritettava viisi ammattipätevyyden jatkokoulutuspäivää viiden vuoden välein voidakseen kuljettaa tavaraa kuorma-autolla. Vaatimus koskee myös maatalousyrittäjää kuorma-autolla tehtävissä oman tilan kuljetuksissa. Korkeintaan 60 kilometriä tunnissa kulkevia liikennetraktoreita vaatimus ei koske", Putkiranta valottaa.

Ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiviksi hyväksyttyjä koulutusohjelmia on runsaasti. Tyypillisiä koulutuspäivien aiheita ovat erilaiset korttipätevyydet, kuten tieturva 1, työturvallisuuskortti tai ensiapukoulutus. Yksi pakollinen koulutuspäivä liittyy ennakoivaan ajamiseen.

Seuraavat kaksi vuotta ovat kouluttajalle kiireisiä, sillä suurella osalla kuljettajista nykyinen ammattipätevyyskausi päättyy vuosien 2018 tai 2019 aikana. Koulutusten ruuhkavuosina valtaosa Putkirannan yhtiön liikevaihdosta tulee koulutustoiminnasta. Parin vuoden päästä suhde kääntyy jälleen konetyöpainotteiseksi.

"Toimialat tukevat hyvin toisiaan. Urakointityöt antavat käytännön osaamista ihmisten ja työkoneiden toiminnasta tiellä tehtävissä töissä. Toisaalta kouluttamisessa saatua tietoa voi hyödyntää urakointitöissä", Putkiranta toteaa.

Matti Putkirannan eläkkeellä oleva isä, Kauko Putkiranta, tekee kiireiset konetyöt silloin, kun Matti on kouluttajan roolissa.


Diplomi-insinööriksi opiskellut Putkiranta on tyytyväinen, että voi hyödyntää monenlaista osaamistaan yritystoiminnassa. Tekninen osaaminen on tuonut yritykselle myös uusien Volvon kuorma-automallien testaustoimintaa.

"Kaikki dieselillä käyvät koneet ovat kiinnostaneet minua pikkupojasta saakka. Myös vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimiva kalusto tekee vahvasti tuloaan ja siinä työsarkaa riittää niin testaus- kuin koulutuspuolella", Putkiranta uskoo.

"Tilaajat vaativat myös koneyrittäjiltä, etenkin pääurakoitsijoilta, koko ajan enemmän todistettua ammattitaitoa ja kokemusta. Myös kalustolta vaaditaan tiettyä laatua muun muassa päästöjen suhteen. Koneurakoitsijoidenkin on tärkeää pitää tietonsa ja osaamisensa ajan tasalla", Putkiranta muistuttaa.

Kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyys

C-ajokortti myönnetty 10.9.2009 jälkeen: suoritettava aluksi 140:n tai 280 tunnin perustason ammattipätevyyskoulutus.

C-ajokortti myönnetty ennen 10.9.2009: viisi hyväksyttyä jatkokoulutuspäivää (35 tuntia) riittää.

Pätevyys pysyy voimassa, kun suorittaa viisi hyväksyttyä koulutuspäivää viiden vuoden välein.

Vuonna 2007 voimaan tullut vaatimus koskee kaikkia kuljettajia, jotka ajavat kaupallista tavarankuljetusta kuorma-autoilla tai yli 60 km/h:ssa kulkevilla traktoreilla.

Ei koske liikennetraktorilla tehtäviä kuljetuksia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit