Suomalainen Maaseutu

"Arvostan nykyään perinteisiä viljelymenetelmiä aikaisempaa enemmän" – ohranviljely jäi Salossa kosteuden vuoksi

Suomalainen Maaseutu 18.05.2017

Kasvinviljelijä Mikko Jussila jättää tänä vuonna ohran kylvämättä. Mallasohra on tuottanut pettymyksen parina vuonna.


Markku Pulkkinen

Mikko Jussila ottaa tänä vuonna viljelyyn uuden Mistral-vehnälajikkeen. Päälajikkeena on edelleen Quarna.

"Härkäpapu toi viime vuonna sokerijuurikkaan ohella parhaan tuloksen. Siksi kylvän härkäpapua 70 hehtaarille. Vehnää tulee kuitenkin eniten, 200 hehtaaria. Rapsia kylvän reilut sata hehtaaria ja rypsiä viitisenkymmentä. Jos kylvöt venyvät kesäkuulle, korvaan osan rapsista rypsillä", Mikko Jussila Salon Perttelistä luettelee.

Suurin muutos noin 600 hehtaarin viljelyalalla viime vuoteen verrattuna on, että ohran tilalle tulee vehnää ja kauraa.

"Mallasohra on tukehtunut kahtena keväänä liikaan kosteuteen. Luulen, että vuosia jatkunut keväinen sänkimuokkaus on heikentänyt maan vedenläpäisykykyä", Jussila analysoi.

"Arvostankin nykyään perinteisiä viljelymenetelmiä aikaisempaa enemmän. Jatkossa perusmuokkaus tehdään pääosin syksyllä ja kynnetään enemmän."


Tilalla viljellään myös sokerijuurikasta 40 hehtaarilla. Se nostetaan rahtikoneella. Syysviljoista kasvussa on ruista 30 hehtaarin alalla. Tilan pellot ovat pääasiassa hieta- ja hiesusavia.

Jussila aikoo tänäkin vuonna tavoitella määrällisesti ja laadullisesti mahdollisimman hyvää satoa. Hänen mielestään hyvä siemen, riittävä lannoitus ja tarkka kasvinsuojelu ovat hyvän sadon edellytyksiä, eivät karsittavia kuluja.

"Välttämättömistä tuotantopanoksista ei kannata säästää, sillä se johtaa huonoon satoon ja huonoon taloudelliseen lopputulokseen. Itse olen nykyisellä pinta-alalla tyytyväinen, jos saavutan 5 000 kilon keskimääräisen hehtaarisadon."

Jussila jakaa vehnän lannoituksen kolmeen osaan siten, että kasvit saavat typpeä ja fosforia ympäristökorvauksen salliman lohkokohtaisen maksimimäärän. Fosforia hän antaa heti kylvön yhteydessä 15–20 kiloa hehtaarille.

Rikkakasvien torjunnan lisäksi viljat ruiskutetaan tautien torjunta-aineilla vähintään kerran kesässä, taudeille otollisissa oloissa kaksikin kertaa.


Analyyttinen Jussila on tarkan viljelytekniikan lisäksi kiinnostunut talousasioista. Hän laskee vuosittain jokaiselle viljelykasville katetuoton eli vähentää myyntituloista ja tuista viljelyn muuttuvat kustannukset ja työkustannuksen. Kiinteitä kuluja, kuten konekuluja, hän ei jaa eri kasveille, sillä kasvien keskinäistä kannattavuutta voi hyvin vertailla katetuotto 2 -laskelmalla.

"Teen seuraavan vuoden viljelypäätökset edellisen vuoden kannattavuuden ja markkinanäkymien perusteella."

Kuljetuskustannuksia Mikko Jussila pitää kurissa omalla rekka-autolla. Sillä kulkevat viljat ja sokerijuurikkaat ostajille sekä lannoitteet ja siemenet pelloille. Hän osti perävaunuyhdistelmän käytettynä muutama vuosi sitten. Hankinta on osoittautunut hyväksi investoinniksi.

Kauralla on aina kysyntää

Mikko Jussila on viljaa ulkomaille vievän Scandinavian Grain Companyn (SGC) toimitusjohtaja ja yksi yhtiön perustajista. Kokemusta viljan vientikaupasta on kertynyt yhdeksän vuoden ajalta.

"Suomalaisella elintarvikekauralla on nyt hyvä kysyntä. Ostajat löytyvät Saksasta ja Baltiasta, joskus myös Isosta-Britanniasta. Hyvälaatuiselle myllyvehnälle löytyy myös aina ostaja", Jussila tietää.

SGC ei ole tänä vuonna vienyt viljaa laivalasteittain, sillä Baltiasta on löytynyt kauralle ja vehnälle ostajia. Kuljetus tapahtuu rekoilla.

"Olemme keväällä maksaneet viljelijöille kaurasta ja leipävehnästä noin 140 euroa tonnilta tilalla autoon lastattuna."

Jussilalla on kontaktit eurooppalaisiin viljan ostajiin eikä 3 000 tonnin laivalastille suomalaista viljaa ole yleensä vaikea löytää määränpäätä. Laivarahdin hinta Naantalista Hampurin tai Rotterdamin satamaan on noin 20 euroa tonnilta. Lisäksi maksettavaksi tulee satamamaksuja ja lastauskuluja muutama euro tonnia kohti.


Suomalaisen viljan riittävä saatavuus vuodesta toiseen on vientiyhtiön huoli. Siksi kauppoja ei uskalleta lyödä lukkoon ennen sadonkorjuuta.

"Hometoksiinit ovat arvoituksellinen asia. Niiden kanssa pitää olla tarkkana etenkin kosteina vuosina. Vientiviljan pitää olla joka vuosi ykköslaatua", Jussila painottaa.

"Olemme ensi talvenakin valmiita ostamaan kauraa ja myllyvehnää ja viemään sitä ulkomaille."

Vehnän futuurinoteeraus Matif-pörssissä kuluvan vuoden joulukuulle on 170 euroa tonnilta. Jussila pitää sitä melko hyvänä hintana. Kukaan ei ennusta hinnan nousevan siitä. Jussila ei ole itse kiinnittänyt vehnän eikä muidenkaan kasvien myyntihintoja etukäteen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit