Suomalainen Maaseutu

Ei uutta navettaa, 16 lehmää riittää: ”Tärkeintä ovat laadukkaat maitokilot”

Suomalainen Maaseutu 20.05.2017

Kotitilaansa emännöivä Tuula Vuolle ei suunnittele uutta navettaa eikä karjamäärän lisäämistä. Kurikkalainen maatalousyrittäjä sanoo pärjäävänsä 16 lypsävällä ja tarkalla karjasilmällä.


Anne Anttila

Ayrshirekarja soveltuu Tuula Vuolteen mukaan parhaiten parsinavettaan.

Ayrshirekarja soveltuu Tuula Vuolteen mukaan parhaiten parsinavettaan. "Tässä rodussa on sekä rakenne, luonne että tuotokset hyvässä sopusoinnussa keskenään."
Anne Anttila
Tuula Vuolle arvostaa maidontuotannossa myös perinteisiä toimintatapoja.
Tuula Vuolle arvostaa maidontuotannossa myös perinteisiä toimintatapoja.

Tuula Vuolle on kulkenut kotitilansa navettapolkua jo pikkutytöstä lähtien.

"Ammattia ei ole tarvinnut sen enempää miettiä. Olin hetken ennen sukupolvenvaihdosta maatalouslomittajana, mutta kotitilan työt ovat vieneet kuitenkin aina voiton", hän taustoittaa.

Yhdessä Eila-äitinsä kanssa asuva Tuula otti kotitilan nimiinsä vuonna 1997.

"Käytännössä mikään ei kuitenkaan muuttunut. Vastuu siirtyi minulle, mutta muuten mentiin entisen kaavan mukaan. Karjamääräkin on pysynyt lähes samana."

Tilan vuonna 1968 rakennetussa parsinavetassa on 16 lypsävää.

"Hyvin on tälläkin määrällä pärjätty. Laajennuspaineita ei ole eikä varmasti tulekaan. Navettaan on tehty tarvittavat päivitykset ja lypsy hoidetaan perinteisellä putkilypsäjällä. Periaatteena on pitää vain maidon laatu korkealla ja laskupino matalana", Tuula muotoilee hymyillen.

Tuula hoitaa kotitilaansa pääsääntöisesti yksin.

"Miesystäväni auttaa pelto- ja konehommissa, mutta navettatyöt ovat kokonaan minun vastuullani. Tällä tavoin työjärjestys toimii moitteettomasti."

Vuolteen maidontuotantotila on ollut jo vuodesta 1972 lähtien maidontarkkailussa.

"Olimme jo edesmenneen mieheni kanssa tarkkoja siitä, että tilalta lähtevän maidon tulee olla kaikin puolin laadukasta. Olen tavattoman onnellinen, että tyttäreni jatkaa samaa perinnettä", vanhaemäntä iloitsee.


Hyvälaatuinen maito ei ole Tuulan mukaan kuitenkaan itsestäänselvyys.

"Jokaisen maitokilon eteen tarvitaan paljon työtä ja vielä enemmän tuuria. Kaiken perustana ovat kuitenkin oikea asenne, tarkka lypsy sekä terve karja."

Ja vaikka navetta ja työtavat ovat perinteisiä, niin Tuula näkee pienen tilan luotsaamisessa myös omat vahvuutensa.

"Kun eläinmäärä on pieni, niin karjasilmäkin on tarkempi. Navetassa ei ole koskaan niin kiire, etteikö elukoita ehtisi puhutella ja rapsutella. Tämä on sitä kuuluisaa laatuaikaa, joka näkyy parhaimmillaan myös lopputuloksessa. Esimerkiksi häijypäiset pidättävät herkästi maidon, mutta oikeaoppisella käsittelyllä tällaisistakin elukoista saattaa kuoriutua leppoisia lehmiä."

Tuula pitää tarkan huolen siitä, että tilan laitteet, rehut ja eläimet ovat kunnossa.

"Lypsykoneelle tehdään säännöllinen vuosihuolto, terveyden seuranta on päivittäistä ja myös ruokinnan suhteen ollaan tarkkoja."

Tuulan mukaan ruokinnan pääpainopiste on esikuivattu säilörehu, mutta tilan karja saa myös kuivaa heinää.

"Tilalla on tehty jo vuodesta -69 lähtien säilörehua ja syötetty rinnalla kuivaa heinää. Arvostan perinteitä ja vanhemmiltani saatuja neuvoja. Varsinkin tällaisilla pienillä tiloilla on mahdollista ottaa askel taaksepäin ja tuottaa maitoa tilalla totuttujen tapojen mukaan. Laatu on meille tärkeämpää kuin määrät."


Vuolteen maidontuotantotila tunnetaan jo vuosikymmenien ajalta myös laadukkaasta karjastaan.

"Harjoitimme 1970–80-luvuilla niin sanottua jalostusmyyntiä ja myimme ylimääräisiä hiehoja Venäjälle. Kriteerit olivat kovat, sillä Venäjälle menevien hiehojen täytyi läpäistä tiukka laatutarkastus. Esimerkiksi utarerakenne oli äärimmäisen tärkeä, samoin kuin rakenne ja luonne. Myyntitilanne oli aina samanlainen jännitysnäytelmä", vanhaemäntä muistelee naureskellen.

Myös Tuula on myynyt Venäjälle pari hiehoa.

"No, se oli sellainen kokeiluluonteinen juttu. Tiedänpähän jatkossa, miten toimitaan, jos tarve vaatii."

Tuulan mukaan kotimaan hiehomyynti on tällä hetkellä laimeaa, sillä tilat haluavat mieluummin valmiita lypsylehmiä.

"Tämä on ymmärrettävää, sillä kaikista hiehoista ei tule välttämättä koskaan hyvää lypsylehmää ja aika on rahaa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit