Suomalainen Maaseutu

Fasaaneista kasvoi elinkeino

Uutiset 18.08.2014

Auton nokan editse vilahtaa muutama fasaaninpoikanen ja minne vaan päänsä kääntää, näkee niitä lisää. Sauvalan kartano Janakkalassa on Suomen suurimpia fasaaninkasvattajia.


Markku Pulkkinen
Markku Pulkkinen
Markku Pulkkinen

Fasaanien kasvatus alkoi pienessä määrin vuonna 1992, mutta pian sen jälkeen ”homma lipesi käsistä”.
– Tuotamme noin 70 000 fasaaninmunaa vuodessa. Omaan käyttöön - siitokseen ja metsästykseen - haudomme niistä noin 20 000, loput myymme munina tai kuoriutuneina poikasina, tilan riistataloudesta vastaava Heikki Sauvala kertoo.
Sauvalan kartanon kolme tasavahvaa tukijalkaa ovat maa-, metsä- ja riistatalous. Peltoa on 125 hehtaaria ja metsää 375 hehtaaria. Pellonkäytöstä noin kolmannes kohdistuu riistatalouteen joko riistapeltoina tai lintujen rehuviljana.
Tilalla järjestetään noin 30 metsästystapahtumaa vuodessa. Sekä fasaani- että sorsajahteja on reilut kymmenen. Loput ovat sorkkaeläinjahteja, jotka järjestetään yhdessä 20 kilometrin päässä sijaitsevan Hakoisten kartanon kanssa. Jahteja järjestetään marraskuun alusta helmikuun loppuun.
Sorkkaeläinjahdit tapahtuvat kartanoiden omilla mailla, minkä lisäksi metsästysoikeutta on vuokrattu viideltä muulta maanomistajalta. Jahtiasiakkaina on paljon yritysryhmiä, mutta myös yksityisiä ihmisiä. Nykyinen taloustaantuma ei ole Sauvalan mukaan vaikuttanut jahtien kysyntään.

– Fasaanijahtipäivä on iso tapahtuma. Meillä on silloin töissä 35 henkilöä: ajomiehiä, koiria, lihankäsittelijöitä ja keittiöväkeä. Kaupalliset jahdit tuovat paljon työtilaisuuksia maaseudulle. Ympärivuotisesti tilamme työllistää kuusi henkilöä, Sauvala kertoo.
Sauvala on laskenut, että fasaanin rintafileissä on yhdettoista sormenjäljet ennen kuin ne ovat ravintolassa asiakkaan lautasella.
Fasaanijahdeissa vieraiden tukikohtana ja ”ravintolana” toimii kartanon päärakennus, joka on normaalissa asuinkäytössä. Muissa jahdeissa palvelut tarjotaan tilan sivurakennukseen sisustetussa jahtituvassa. Fasaanijahdeissa jahtitupa toimii työväen ruokailu- ja huoltotilana.
– Vieraat saapuvat aamulla ja viipyvät yleensä koko päivän. Tarjoamme heille aamukahvin, keittolounaan ja riistapäivällisen. Fasaaniajoja ehtii päivän aikana järjestää keskimäärin neljä.

Majoituspalveluita Sauvalan kartano ei tarjoa eikä niille olisi suuremmin kysyntääkään, koska tila sijaitsee vain sadan kilometrin päässä Helsingistä.
Sauvala käyttää varsin painokkaita sanoja kertoessaan kaupallisen metsästyksen hankaluuksista Suomessa.
– Kaupallinen metsästys olisi iso mahdollisuus Suomen maaseudulle. Tänne olisi tulossa suuri joukko maksukykyisiä metsästäjiä Euroopasta ja kauempaakin, kunhan saisimme kaupalliset jahdit sovitettua Suomen vanhakantaiseen metsästyskulttuuriin, Sauvala näkee.
– Hirvieläinkannat ovat nyt aivan liian harvoja. Kaatolupamäärät perustellaan vain metsä- ja liikennevahingoilla. Valtion pitäisi tuplata kaatolupien hinnat ja antaa kantojen kasvaa reilusti. Kaikki lupamaksurahat pitäisi ohjata suoraan maanomistajille, jotta mahdolliset vahingotkin tulisi korvattua ja maanomistajakin saisi maksun riistasta, Sauvala ehdottaa.
– Kukaan metsästysturisti ei halua tulla katselemaan tyhjää metsää. Kantojen pienuus ja rakenne ovatkin metsästäjien asenteiden lisäksi suurin metsästysmatkailun este.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

Aiheeseen liittyvät artikkelit