Suomalainen Maaseutu

Investointi kannatti: Uusi pihatto ja robottilypsy nostivat keskituotosta kahdella tonnilla

Suomalainen Maaseutu 17.09.2017

Kärköläläiset Jenny ja Jarkko Teppola ovat tyytyväisiä ayrshire-lehmien 11 000 kilon vuosituotokseen. Yhden robotin pihatto paransi tuotanto-oloja.


Markku Pulkkinen

Teppoloiden 65 ayrshire-lehmää tuottavat keskimäärin 11 000 kiloa maitoa vuodessa. Appeen Jarkko Teppola valmistaa kerran päivässä ja jakaa sen yhdessä tai kahdessa erässä.

Teppoloiden 65 ayrshire-lehmää tuottavat keskimäärin 11 000 kiloa maitoa vuodessa. Appeen Jarkko Teppola valmistaa kerran päivässä ja jakaa sen yhdessä tai kahdessa erässä.
Markku Pulkkinen
Jarkko Teppola on tyytyväinen kaksi vuotta vanhaan Kuhn Profile 1670 -pystyruuviseen apevaunuun. Rehu sekoittuu hyvin ja pysyy kuohkeana. Hän täyttää vaunun etukuormaajalla.
Jarkko Teppola on tyytyväinen kaksi vuotta vanhaan Kuhn Profile 1670 -pystyruuviseen apevaunuun. Rehu sekoittuu hyvin ja pysyy kuohkeana. Hän täyttää vaunun etukuormaajalla.

"Meillä oli aikaisemmin lypsyasemalla varustettu 40 lehmän pihatto ja tuotos junnasi 8 000 kilossa. Uusi pihatto oli varmasti suurin syy tuotoksen nopeaan nousuun. Tietysti karjan jalostuksella ja ruokinnalla on myös omat osuutensa hyvään tulokseen", Jarkko Teppola pohtii.

"Siirryimme uuden pihaton myötä aperuokintaan. Se oli hyvä ratkaisu. Navetta rauhoittui heti. Lehmien jonotus ja nahistelu rehukioskeilla jäi pois. Nyt aremmatkin eläimet saavat riittävästi ruokaa. Ape on myös lisännyt lehmien märehtimistä."

Siirtyminen appeeseen sujui kivuttomasti. Teppola on pitänyt apereseptin alusta asti yksinkertaisena. Silloin appeen valmistaminen onnistuu myös lomittajalta ja muilta työntekijöiltä.

Hyvälaatuisen säilörehun seuraksi apevaunuun nostellaan vasaramyllyllä jauhettua oman tilan kauraa ja vehnää. Ostorehuina mukaan sekoitetaan rypsirouhetta ja kivennäisiä.

Appeen Teppola valmistaa kerran päivässä ja jakaa sen yhdessä tai kahdessa erässä. Apetta täydennetään robotilla jaettavalla Raision Benemilk-täysrehulla.


Tila tekee ruokinnassa tiivistä yhteistyötä Raisioagron kanssa, mutta käyttää myös ProAgrian palveluita ruokinnan suunnittelussa ja tulosseurannassa.

"Olen ollut tyytyväinen Raisiolta saamiini ruokintasuunnitelmiin ja palveluun. Yhteistyö on jatkunut yli 15 vuotta. Itse ei pysty hallitsemaan kaikkea. Siksi annan asiantuntijoiden suunnitella ruokinnan. Onnistumista seuraan kuukausittain Tuotostutka-raportin avulla", Teppola sanoo.

"Haluan silti kuulla myös puolueettoman ProAgrian näkemyksen ruokinnasta. Sieltäkin saan hyviä vinkkejä ja hyvän kannattavuusseurannan. ProAgria painottaa enemmän taloutta ja kotoisten rehujen käyttöä."

Hyvä säilörehu on luonnollisesti ruokinnan perusta. Teppola viljelee säilörehua 43 hehtaarin alalla. Lisäksi hän korjaa rehua muutamilta hehtaareilta suojavyöhykkeitä. Lehmiä on tällä hetkellä 65.

"Säilörehusato onnistuu yleensä hyvin ja olen määrään tyytyväinen. Säilöntään pitää panostaa hieman nykyistä enemmän. Biologiset säilöntäaineet ovat toimineet melko hyvin, mutta tiivistämisessä pitää olla tarkempi. Tuulinen paikka hankaloittaa myös siilojen peittämistä", Teppola summaa.

Entinen Suomen kärkitason mäkihyppääjä ja yhdistetyn hiihtäjä ei ole kuitenkaan vielä harkinnut tuuliverkkojen asentamista siilojen suojaksi. Tilalla on myös ilmatiivis tornisiilo, mutta sen täyttäminen on niin hidasta, että käytöstä on luovuttu kokonaan.

Säilörehun korjuuketju on uusittu viimeisen kahden vuoden aikana. Kalusto on tilan omaa ja siihen kuuluvat Kuhn FC TCD 3560 -niittomurskain, Elho V-Twin 600 -etukarhotin ja Strautmann Mega-Vitesse 3801 -silppuava noukinvaunu.

"Noukinvaunu on todella tehokas. Nyt ketjua hidastaa lähinnä siilotyö."

Osa rehusta korjataan paaleihin. Kun toinen laakasiilo valmistuu, vähenee paalien määrä.

Koko säilörehuala on kylvetty timotei-nurminata-ruokonata-englanninraiheinäseoksella. Apiloita kasvaa vain suojavyöhykkeillä. Säilörehusta korjataan kolme satoa. Sinimailastakin on kokeiltu, mutta se ei sopinut tilan kasvuoloihin.

"Olen perustanut jonkin verran nurmia herne-vehnäkasvustoon. Se on toiminut ja suojakasvuston sato on ollut runsas ja valkuaispitoinen. Seuraavaksi koitan jatkaa täydennyskylvöillä nurmien ikää kolmesta vuodesta neljään. Tarkoitukseen sopiva kylvökone on harkinnassa", Teppola suunnittelee.

Rehukauran ja -vehnän lisäksi Teppola viljelee nyt ensimmäistä kertaa härkäpapua. Syksyllä onkin edessä mielenkiintoisia reseptikokeiluja.

Teppola on vakuuttunut robotilla tarjoiltavan Benemilk-rehun eduista.

"Se on parantanut maidon pitoisuuksia. Rasvaa on nyt 4,5 ja valkuaista 3,5 prosenttia. Täysrehua kuluu noin 300 kiloa päivässä. Jos haluaa kovaa tuotosta, on lyötävä kunnolla rehua lehmien eteen."

Tärkeimmiksi kehityskohteiksi Teppola nimeää hiehojen saamisen tiineiksi nykyistä nuorempina ja lehmien keskipoikimakertojen lisäämisen. Hiehojen siemennysiän tavoite on 14–15 kuukautta. Nuorkarjan kasvattamisen ulkoistamista myös harkitaan.


Vasikoiden ruokintaan kiinnitetään erityistä huomiota, sillä se määrittää, minkälainen lehmä vasikasta tulee.

"Hyvien lehmien ternimaitoa on aina pakasteessa ja sitä juotetaan yhdestä kahteen viikkoa. Kasvatusrehua aletaan tarjoilla vasikoille jo yhden viikon iässä. Tarjolle pannaan myös kuivaa heinää ja säilörehua. Kun vasikoiden mahat kehittyvät, alkaa kiinteää rehua kulua", Teppola kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit