Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Kaikki talteen lampaasta

Uutiset 01.10.2014

Kahdesta kaupunkilaisesta tuli maalaisia vuonna 1997, kun Timo ja Hannele Enberg ostivat pienen tilan Elimäen Korialta. Nurmelan lammastilalta lähteneitä Oxford Down-siitospässejä on nykyisin tiloilla eri puolilla Suomea. Tilan omalla Woolenberg-tuotemerkillä varustetut tuotteet tekevät hyvin kauppansa.


Martti Linna
Martti Linna
Martti Linna

Meillä oli molemmilla kokemusta lammastaloudesta isovanhempien kautta, Timo Enberg kertoo.
– Muutto oli yhteinen päätös, kaikki tilan rakennukset on rakennettu sen jälkeen.
Timo käy tilan töissä ulkopuolella IT-alalla. Hannele on koulutukseltaan artesaani. Hän jalostaa tilan lampaista saatavaa villaa ja taljoja tuotteiksi, joita Enbergit käyvät myymässä erilaisissa markkinatapahtumissa pitkin vuotta. Joulua edeltävät lahjamarkkinat ovat tietenkin parasta myyntiaikaa huovutetuille päähineille ja muille lämmittäville asioille.
Oxford Down-lammasrotua Timo Enberg kuvaa rauhalliseksi, kookkaaksi ja lihaksikkaaksi. Rotu on myös erittäin terve. Nopeakasvuinenkin se on: tilan omat teuraaksi menevät lampaat saavuttavat 18 kilon teuraspainon keskimäärin viiden kuukauden ikäisinä.
– Lampaat teurastetaan lähiseudun pienteurastamoissa. Onneksi niitä on olemassa. Liha menee myyntiin pääosin teurastamojen kautta. Tulevaisuudessa pitää ehkä panostaa enemmän suoramyyntiin tilalta.

Timo Enberg uskoo, että suomalaisella lammastaloudella on tulevaisuutta. Vain viidesosa maassamme vuosittain myytävästä lampaanlihasta on kotimaista tuotantoa. Enbergien omat mahdollisuudet laajentaa lammastalouttaan nykyisestä ovat rajalliset. Lisäpeltojen hankinta kun on vireästä maataloudestaan tunnetulla Elimäen seudulla kallista.
– Maatalousmaalla on kova kysyntä. Se on aina tilakohtainen ratkaisu, millaiseen tuotantomuotoon kukakin lähtee. Paljon riippuu myös ihmisen yrittäjäominaisuuksista. Meidän noin 20 hehtaarin peltopinta-alallamme tuotetaan lampaille luomurehua. Luomuviljan ostamme lähiseudun viljelijöiltä.
Woolenbergin lampaanlihalla on hyvä kysyntä, tänä syksynä viimeiset karitsanlihaerät toimitettiin jo syyskuun puolivälissä. Talven yli vietäväksi jäi noin 100-päinen katras uuhia ja siitospässejä. Pässejä jäi peräti 14, koska erilaisten sukulinjojen jatkuminen täytyy turvata jalostuslampolana toimivalla tilalla.
Hyväsukuisen Oxford Down -siitospässikaritsan saa Enbergien tilalta omakseen keskimäärin noin 500 – 600 eurolla.
– Niitä käytetään paljon risteytyksiin. Lihantuotannossa tämä rotu antaa hyviä kasvuominaisuuksia ja lihaksikkuutta risteytyksiin Texelin ja Suomenlampaan kanssa, Timo Enberg kertoo.

Lammas porskuttaa vastavirtaan

Kehityspäällikkö Pia Parikka ProAgria keskusten liitosta kertoo, että katraskoko on kaksinkertaistunut Suomen lammastiloilla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Uuhipalkkiota hakeneita lammastiloja on lähes 900. Keskimääräinen katraan koko oli viime vuonna 68 uuhta.
– Tilamäärä on kääntynyt hienoiseen nousuun. Toimialalle on ennusteiden valossa siirtymässä lähivuosina 170 maatilaa muilta tuotantosuunnilta ja aloittajat korvaavat luopujat. Näkymä on, että vuonna 2020 keskimääräinen katraskoko tiloilla on noin 105 uuhta.
Uuhituessa on ollut Parikan mukaan parantamisen varaa niin Etelä- kuin Pohjois-Suomenkin osalta. Tällä hetkellä tukiasioissa eletään välitilassa, kun uusia tukimuotoja  ja -tasoja ei ole vahvistettu.
– Tuotantomäärien noususta huolimatta kotimaisen karitsanlihan hyvä kysyntä jatkuu suoramyynnissä, kehityspäällikkö Parikka uskoo.
– Taitavat markkinoijat onnistuvat kasvattamaan tulojaan suoramyynnillä, mutta on myös suoramyyntitiloja joilla lihat jäävät osin käsiin. Pääsy markettien kylmätiskeihin edellyttää tasaisia toimituksia ja melko suuria volyymeita.

TEKSTI JA KUVAT MARTTI LINNA

Aiheeseen liittyvät artikkelit