Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Kumina kiinnostaa - kannattavuus kohdallaan

Suomalainen Maaseutu 10.05.2017

Kumina oli viime vuonnakin ProAgrian vertailussa kannattavin peltokasvi. Kumina kiinnostaa monia, mutta on vaativa viljeltävä.


Markku Pulkkinen

Jyrki Leppälä Trans Farmista kertoo kuminan vientinäkymien olevan edelleen hyvät. Yritys vie kuminaa 40 maahan ja laajentaa parhaillaan tuotanto- ja varastotilojaan Riihimäellä.

Trans Farm Oy:n viljelijäpäivässä Riihimäellä käy kuhina. Kymmenet lähialueen viljelijät noutavat kylvösiemenet ja saavat samalla tuoretta tietoa kuminan viljelystä ja markkinanäkymistä.

Kari Elovaara Janakkalan Jokimaalta kylvää tänä keväänä ensimmäistä kertaa kuminaa, saman tien 28 hehtaarille. Maidontuotannon lopettamisen myötä peltoalaa vapautui nurmelta muille kasveille. Kuminan Elovaara sijoittaa kaukaisimmille lohkoille.

"Kumina sopii hyvin viljelykiertoon, koska sillä on hyvä maanparannusvaikutus. Se myös tasaa työhuippuja. Kumina kylvetään viimeisenä ja puidaan ennen viljoja", Elovaara tiivistää.

"Kuminan kannattavuuskin on hyvä, jos viljely onnistuu. Ostaja näin lähellä on myös etu, säästyy kuljetuskuluja."

Elovaara tietää kasvin vaativaksi viljeltäväksi. Etenkin kasvinsuojelun pitää ensimmäisenä vuonna onnistua. Kuminakoin esiintymistä pitää myös tarkkailla.

"Trans Farmilta on saanut koulutuksissa hyvää tietoa viljelytekniikasta ja neuvoja saa myös puhelimitse", Elovaara kiittelee.


Hollolan Tennilässä kasvinviljelytilaa pitävä Matti Rintala viljelee kuminaa neljättä vuotta.

"Kylvän tänä keväänä kuminaa seitsemälle hehtaarille. Ennestään sitä on 30 hehtaarilla", Rintala kertoo.

Hän otti kuminan kasvivalikoimaan viljelykierron ja pienemmän varastotilan tarpeen vuoksi. Myös kylvöjen ja puintien osuminen eri aikaan kuin viljoilla on 200 hehtaarin alalla etu.

"Kuminan sato on ollut muutamasta sadasta kilosta tuhanteen kiloon hehtaarilta. Viljoja parempi hehtaarituki parantaa kannattavuutta", Rintala kuvailee.

Jyrki Leppälä Trans Farm Oy:stä kertoo, että kiinnostusta kuminan viljelyyn on ollut. Yrityksellä on 900 sopimustuottajaa. Sopimusala tälle vuodelle on jo täynnä, mutta ensi vuonna joukkoon mahtuu jälleen uusiakin viljelijöitä.

"Öljyhampun siemenviljelijöitä meille vielä sopisi, jos joku on kiinnostunut muuttamaan kylvösuunnitelmiaan", Leppälä vinkkaa.

Kuminan viljelyala Suomessa on hieman yli 20 000 hehtaaria, samaa suuruusluokkaa kuin härkäpavulla.

"Suomalaisen kuminan kysyntä maailmalla on ollut hyvä. Tuottajahinta on ollut kolme vuotta noin euron kilolta. Sitä ennen se oli 80 senttiä", Leppälä sanoo.

Leppäläkin tähdentää kuminan olevan vaativa viljeltävä.

"Kuminan viljelytoimet, erityisesti kasvinsuojelu, vaativat hyvää ajoitusta ja olosuhteisiin soveltuvia aineita ja käyttömääriä. Viljalla pystyy korjaamaan unohduksia ja myöhästymisiä, mutta kuminalla korjaaminen on vaikeampaa", Leppälä tähdentää.

"Kuminanviljelijällä pitää olla oikea asenne erikoiskasvin viljelyyn vähän samaan tapaan kuin sokerijuurikkaalla tai syysrapsilla. Pellolla on käytävä tarkkailemassa tilannetta muutenkin kuin auton ikkunasta."


Kuminan tuotantokustannukset kasaantuvat ensimmäiselle vuodelle, sillä rikkakasvit pitää torjua huolella. Bernerin kasvinsuojeluohjelman mukaan pelkkä ainekustannus on 150–300 euroa hehtaarilta riippuen rikkakasvien, esimerkiksi saunakukan, määrästä. Satovuosina rikkakasvien torjuntaa ei tarvita lainkaan, jos kasvusto on saatu tiheäksi.

"Ensimmäisen vuoden tarkka kasvinsuojelu on investointi tuleville vuosille. Rikkakasvien lisäksi satovuosina pitää varautua kuminakoin torjuntaan. Siinä ainekustannus on alle 10 euroa hehtaarilta", Leppälä kertoo.

Kuminan kylvöaika on pitkä, vapusta juhannukseen. Kylvövuonna kuminasta ei korjata lainkaan satoa.

Kuminan sato vaihtelee paljon, 300 kilosta 2 000 kiloon hehtaarilta. Keskisato on ollut noin 700 kiloa hehtaarilta.

"Jos kuminasta saa kahtena vuonna yhteensä 1 500 kilon hehtaarisadon, on kannattavuus kohtuullinen. Jos satoa tulee enemmän, on kannattavuus hyvä. Kolmantena vuonna taloudellisesti kannattavaksi sadoksi riittää 400 kiloa hehtaarilta", Leppälä laskee.


ProAgria on laskenut kuminan viljelyn kokonaiskustannuksiksi reilut tuhat euroa hehtaarilta työkustannus ja kiinteät kulut mukaan lukien. Kuminalle maksettava hehtaarituki on 612 euroa, mikä on 146 euroa kevätviljoja enemmän. 700 kilon keskihehtaarisadolla kumina jää siten 200–300 euroa voitolliseksi viljelyvuotta kohden.

Aiheeseen liittyvät artikkelit