Suomalainen Maaseutu

Lehmät tarvitsevat sorkkahoitoa ja hyvää rehua, muuten uhkana jalkavaivat

Suomalainen Maaseutu 10.09.2017

Sadekesien heikentämät nurmirehusadot näkyvät lehmien sorkkaterveydessä Lapissa. Kun tilat lopettavat maidontuotannon, vähenevät työt myös sorkkahoitajilta.


Kari Lindholm

Sorkkahoitaja Veikko Vaara Sodankylästä hioo lypsylehmän sorkat oikeaan muotoon kulmahiomakoneella.

Maatalouden murros on painanut maatilojen määrän syöksykierteeseen myös Lapissa. Pudotus heijastuu suoraan myös muihin maaseudun elinkeinoihin, kuten eläinten sorkkien hoitoon.

"Kymmenkunta asiakastilaa lopetti toimintansa viime vuonna ja tänä vuonna viisi. Kyllä murros on ollut melko kamala. Maaseudun elinkeinojen jatkuvuus on liipaisimella", sorkkahoitaja Veikko Vaara Sodankylästä kuvailee.

Vaara toteaa, että maitotilojen supistuneen liikevaihdon myötä sorkkahoitajan palveluja tilataan entistä harvemmin.

"Tämä näkyy lehmien lisääntyneinä jalkavaivoina ja sitä kautta pienempinä maitotileinä. Eläinlääkärikulutkin lisääntyvät."

Sateiset ja kylmät kesät ovat heikentäneet nurmirehun laatua ja määrää Lapissa. Laadunvaihdokset näkyvät nopeasti sorkissa. Rehua on jouduttu rahtaamaan Lappiin etelästä, ja toisinaan laatu on ollut huonoa. Seassa on ollut niin kaljapurkkeja, toppatakkeja, tennispalloja kuin fasaanin ja jäniksen raatojakin.

Muun muassa anturan haavaumat ja valkoviivan paiseet ovat lisääntyneet heikkolaatuisen rehun takia, mutta tarttuvilta sorkkasairauksilta on toistaiseksi vältytty.

"Heikentynyt sorkkaterveys romahduttaa maitomäärän jopa puoleen. Sorkkahoitaja pyydetään töihin 2–3 kertaa vuodessa, siinä ei kannata säästää", isäntä Voitto Hannula Sodankylän Sassalista kertoo.

Sorkkahoidon kustannus on reilu 20 euroa eläimeltä, ja eläin viettää aikaa hoitohäkissä 5–10 minuuttia.

Kolmisen vuotta sitten laajennetussa ja peruskorjatussa Hannulan tilan parsinavetassa on 40 lypsävää. Nuori karja mukaan lukien pääluku on noin 80. Peltomaata tilalla on kuutisenkymmentä hehtaaria.


Kuluva kesä on jo kolmas huono rehukesä perätysten Sodankylässä. Hannula kertoo ensimmäisen sadon korjaamisen myöhästyneen alkukesän kylmyyden takia kahdella viikolla. Rehua saatiin kokoon kolmanneksen verran tavallista vähemmän.

"Ojitus ja peltojen pinnan muodot ovat kunnossa, mutta jatkuvat sateet aiheuttavat vaikeuksia."

Nykyvaatimusten mukaan sorkat pitää hoitaa vuosittain. Parsimatoilla katetuissa parsinavetoissa hoitotarve on vähintään kahdesti vuodessa.

Pihatoissa, joissa olosuhteet ovat usein kosteat, sorkat kannattaisi hoitaa jopa kolme kertaa vuodessa. Mikäli pihatossa on ritiläpalkkilattia, hoitotarve saattaa olla vähäisempi, ja kerran vuodessa tapahtuva sorkkahoito voi riittää.


Mikäli sorkissa ei ole sairauksia, sorkkahoitaja pelkästään leikkaa sorkista liikakasvun ja hioo ne oikeaan muotoon. Mutta mikäli sorkista löytyy sairauksia, lisääntyy työn määräkin.

"Anturahaavaumat kengitetään, hoidossa käytetään sidetaitoksia ja tervaa. Lehmän sorkka on hyvä paranemaan. Vaikka se jäisi ritilän rakoon, uusi sorkka kasvaa parissa kuukaudessa", Vaara selvittää.

Lapin maakunnassa toimii tällä hetkellä kuusi sorkkahoitajaa. Vaaran asiakkaat ovat hajallaan Enontekiöstä Kuusamoon, Inarista Rovaniemelle ja Kolarista Sallaan. Vaara on toiminut sorkkahoitajana 14 vuotta.

"Rovaniemen eteläpuolelle ei ole tarvinnut vielä lähteä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit