Suomalainen Maaseutu

”Luomuun siirtyminen oli järkevä valinta”

Suomalainen Maaseutu 01.05.2017

Savolaisisäntä on asettanut viiden vuoden tavoitteeksi, että karjamäärä saataisiin nostettua huippuun suhteessa tilan kantokykyyn.


Anne Anttila

Markus Halosen tilan pihatto on automatisoitu ruokintaa myöten. Apesekoittajan ja ruokintamattojen ansiosta noin 200 eläimen ruokintaan kuluu aikaa noin 30–60 minuuttia.

Markus Halosen tilan pihatto on automatisoitu ruokintaa myöten. Apesekoittajan ja ruokintamattojen ansiosta noin 200 eläimen ruokintaan kuluu aikaa noin 30–60 minuuttia.
Anne Anttila
Kiuruvetinen isäntä luottaa siihen, että maidontuotannon mustat vuodet ovat takanapäin.
Kiuruvetinen isäntä luottaa siihen, että maidontuotannon mustat vuodet ovat takanapäin. "Viime vuodet on menty varovaisesti rullaten, mutta nyt uskaltaa suunnitella jo investointejakin", Markus Halonen iloitsee.

Kiuruvetinen Markus Halonen on toiminnan mies. Kotitilaansa isännöivä Markus valmistui agrologiksi vuonna 2007 ja kaksi vuotta myöhemmin hän otti jo tilan nimiinsä ja ryhtyi suunnittelemaan mittavaa laajennusta. Välivuoteen mahtuu lisäksi seminologin ammattitutkinto.

"Samassa kirjekuoressa sukupolvenvaihdospapereiden kanssa lähti myös investointihakemus navetan rakentamisesta. Kaikki tapahtui nopeasti, sillä uusi pihatto valmistui jo vuoden 2010 kesällä", Markus taustoittaa hymyillen.

Ennen sukupolvenvaihdosta Halosen tilalla harjoitettiin maidontuotantoa vuonna 2005 laajennetussa parsinavetassa. Laajennuksen myötä lypsävien määrä tilalla nostettiin paristakymmenestä lähemmäs kolmeakymmentä. Parhaimmillaan lypsyssä oli 36.

"Samoihin aikoihin vanhempani hankkivat myös lisää peltoa. Tämä oli nykytilannetta ajatellen loistava ajoitus, sillä ilman riittävää peltopinta-alaa pihattoon siirtyminen sekä karjamäärän lisääminen olisi todennäköisesti siirtynyt vuosilla. Ja tällä hetkellä en välttämättä edes uskaltaisi ryhtyä näin järeisiin investointeihin."

Kahden lypsyrobotin pihatossa on tällä hetkellä 118 lypsävää.

"Jos kaikki menee mallilleen, niin kolmen vuoden sisällä olisi tarkoitus laittaa kolmas robotti ja nostaa kokonaiskarjamäärä noin kahteen sataan. Lypsäviä tulisi olemaan noin 160–170", Markus suunnittelee.


Halosen tilan pellot siirtyivät kolme vuotta sitten luomuun.

"Siirtyminen on osoittautunut jo tässä vaiheessa järkivalinnaksi. Hyvänä esimerkkinä voin mainita satotasoa nostavan karjanlannan. Viimeisen kahden vuoden ajan esimerkiksi säilörehunurmen laatu ja määrä ovat olleet ennätyksellisen hyviä", Markus luonnehtii tyytyväisenä.

Hyvälaatuisella säilörehulla on suuri merkitys myös karjanruokinnassa, sillä tilalla on käytössä säilörehupainotteinen aperuokinta. Isännän laatima aperesepti on kokonaisuudessaan kuitenkin hyvin yksinkertainen.

"Ainoa säilörehun ulkopuolinen komponentti on tehdasvalmisteinen täysrehu. Ruokinnalla on kuitenkin niin suuri merkitys lopputulokseen, että henkilökohtaisesti pyrin laatimaan kokonaisuuden todella huolella. Esimerkiksi väkirehuprosentin pidän hyvin pienenä ja huolehdin siitä, että pöydillä on aina niin sanottua keskiarvorehua."

Vuosien mukana tuomalla kokemuksella Markus liputtaa aperuokinnan puolesta.

"Toki erillisruokinnallakin päästään hyviin tuloksiin, mutta koen heikkoutena kuitenkin sen, ettei erilaisia ja eri sadon säilörehuja pystytä sekoittamaan."

Halosen tilan isäntä pitää tärkeänä, että aperuokinnan perusraaka-aineen kohdalla tila on omavarainen.

"Rehukustannukset ovat suurin menoerä vuodessa, joten omavaraisuus säilörehun suhteen tuo todella merkittävän säästön. Tiedän tämän kokemuksesta."

Aiheeseen liittyvät artikkelit