Suomalainen Maaseutu

Maailman tyytyväisimmät viljelijät asuvat Norjassa

Suomalainen Maaseutu 02.07.2017

Talousasiat painavat maatalousyrittäjien mieliä lähes kaikkialla. Norjasta löytyvät tyytyväisimmät viljelijät.


Markku Pulkkinen
Luc Smalle Etelä-Afrikan Gautengista odottaa maissista yli 10 000 kilon hehtaarisatoa. Tilalla on oma rehutehdas, jossa koko 1 500 hehtaarin maissisato käytetään. Tilalla käytettävät lajikkeet ovat geenimuunneltuja.

Maatalousalan toimittajat kokoontuivat vuosittaiseen kongressiinsa Etelä-Afrikkaan kesän korvalla. Kongressiviikon aikana syntyy hyvä käsitys viljelijöiden tilanteista eri puolilla maailmaa.

Etelä-Afrikan maatalouden rakenne eroaa huomattavasti eurooppalaisesta. Afrikan eteläkärjestä löytyy valtavia, valkoisten omistamia kaupallisia maatiloja ja hyvin pieniä, mustien omistamia maatiloja. Keskikoon perheviljelmiä on hyvin vähän.

Rossouw-yhtiön 3 000 peltohehtaarin broiler-, kananmuna- ja naudanlihatilaa lähellä Johannesburgia pyörittävä Luc Smalle on pääosin tyytyväinen bisneksiinsä.

"Soijasta ja maissista on tänä vuonna tulossa hyvä sato, koska on satanut normaalia enemmän eikä vettä ole tarvinnut pumpata 200 metrin syvyydestä. Soijaa saadaan yli 5 000 kiloa ja maissia yli 10 000 kiloa hehtaarilta", Smalle iloitsee.

Rossouw tuottaa peräti 650 000 broileria kuukaudessa ja 600 000 free range -kananmunaa päivässä eteläafrikkalaisille kauppaketjuille. Yhtiö tuottaa myös sitrushedelmiä ja siirtonurmea. Sitruksia viedään yli 50 maahan. Yrityksen palveluksessa 750 vakituista työntekijää ja 800 kausityöntekijää.

Smallea sapettaa ainoastaan eurooppalaisten lihayritysten tuoma broilerinliha.

"Eurooppalaista lihaa dumpataan meidän markkinoille. Kolmannes broilerintuotannosta on hävinnyt sen vuoksi. Lisäksi monet Euroopan maat kieltävät eteläafrikkalaisten sitrusten tuonnin", hän sadattelee.


Päinvastoin kuin Etelä-Afrikan suurilla viljelijöillä menee amerikkalaisilla farmareilla tällä hetkellä huonosti. Viime vuoden sato oli ennätyksellinen ja sen vuoksi maissin ja muiden viljelykasvien hinnat ovat ennätyksellisen alhaiset.

"Maatiloja menee konkurssiin enemmän kuin tähän mennessä vaikeimpana aikana 1980-luvun lopussa", freelancetoimittaja Cindy Snyder Idahosta kertoo.

Snyder pitää presidentti Donald Trumpin ajamaa vapaakauppasopimusten purkua suurena riskinä maataloudelle. Vienti vaikeutuu, mikä aiheuttaa entistäkin suurempia ongelmia viljelijöille hyvinä satovuosina. Meksiko on ollut Yhdysvalloille erittäin tärkeä kauppakumppani, mutta nyt suhteet sinne ovat viileät.

Toimittaja ja maanviljelijä Harlen Persinger Wisconsinista on kokenut omalla tilallaan matalien hintojen kurimuksen. Hän on Trumpin kannattaja, mutta ei vielä riemuitse maanviljelijöiden puolesta.

"Vielä emme tiedä, mitä on tulossa, mutta muutos USA:n entiseen politiikkaan on joka tapauksessa tervetullut. Trump tekee maastamme taloudellisesti vahvemman", Persinger uskoo.


Sveitsiläiset maanviljelijät kamppailevat samojen ongelmien kanssa kuin suomalaiset, vaikkei maa olekaan Euroopan unionin jäsen. Maataloustukia on pienennetty ja maidon hinta laskenut.

"Maidon tuottajahinta on nyt onneksi noussut viidellä eurosentillä ja on nyt noin 55 senttiä litralta. Hallitus myös lopetti tänä vuonna maataloustukien pitkään jatkuneen leikkaamisen. Sianlihasektoria painaa kymmenen prosentin ylituotanto", päätoimittaja Adrian Krebs BauernZeitungista kertoo.

Maidon hinta on Sveitsissä Euroopan paras, koska puolet maidosta käytetään arvokkaiden juustojen valmistukseen. Sveitsissä on 55 000 maatilaa, joista 23 000 tuottaa maitoa. Maatilojen koneistus ei ole kovin modernia.

Norja tuntuu olevan Euroopan maista ainoa myönteinen poikkeus. Viljelijöillä menee pääasiassa hyvin.

"Suurin meijerimme, Tine, on pystynyt pitämään maidon hinnan kohtuullisen hyvällä tasolla ja viljanviljelijätkin ovat tyytyväisiä. Mitään isompia ongelmia ei ole", toimittaja ja lammastilallinen Erling Mysen kuvailee.

Norjassa on maailman korkeimmat maataloustuet, mikä luonnollisesti tasaa viljelijöiden taloutta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit