Suomalainen Maaseutu

Maatilan yhtiöittämisellä on monta etua

Suomalainen Maaseutu 12.06.2017

Maatilojen yhtiöittämiskonsulteilla pitää tänä vuonna kiirettä. Varainsiirtoveron muutoksen seurauksena maatiloja yhtiöitetään ensi vuonna ennätysmäärä.


Markku Pulkkinen

170 lehmän luomumaitotilaa Ilmajoella pyörittävät Maarit Noppa ja Simo Perälä harkitsevat vakavasti tilan yhtiöittämistä. Se helpottaisi vaiheittaista sukupolvenvaihdosta

Erityisasiatuntija Olavi Kuja-Lipasti Pro Agria Etelä-Pohjanmaasta saa maratonharrastuksensa ohessa juosta tänä vuonna vilkkaasti yhtiöittämisestä kiinnostuneilla maatiloilla.

"Varainsiirtoveron poistuminen maatilojen toimintamuodon muutoksista ensi vuoden alussa on saanut monet tilat viemään yhtiöittämissuunnitelmiaan eteenpäin. Nyt tehdään paljon yhtiöittämisselvityksiä. Selvitys kertoo, kannattaako tilan yhtiöittäminen vai ei", Kuja-Lipasti sanoo.

Suurin kannuste yhtiöittämiseen on keventyvä verotus. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosenttia veroa. Kun osakas nostaa yhtiöstä osinkoa, maksaa hän siitä lisäksi 7,5 prosenttia veroa. Kokonaisvero jää useimmiten 27,5 prosenttiin.

"Verotus kevenee toki vain niillä maatiloilla, jotka tuottavat voittoa. Isolla maitotilalla veroetu on usein 10 000–40 000 euroa vuodessa. Huonosti kannattavaa maatilaa yhtiöittäminen ei auta", Kuja-Lipasti tähdentää.


Asiantuntijan mielestä maatilan yhtiöittämistä kannattaa miettiä vakavasti vasta silloin, kun saavutettava veroetu näyttäisi olevan vähintään 10 000 euroa vuodessa.

"Osakeyhtiömuoto edellyttää tarkoin säädeltyä kirjanpitoa ja tilintarkastusta, mikä on johtamisen kannalta etu. Yhtiöittäminen tekee maataloudesta selkeän oman kokonaisuutensa, jolloin liiketaloudellisen kannattavuuden tarkastelu on helpompaa. Maatilan rahat eivät sekoitu yksityistalouden rahoihin."

Yhtiöittäminen voi vaatia monelta maatilalta aluksi vyön kiristämistä, sillä rahan nostaminen yhtiöstä ei ole yhtä helppoa kuin toiminimimaatilalta. Tuloa voi ottaa vain palkkana, osinkona ja pääoman palautuksena sijoitetun oman pääoman rahastosta.

"Verotuksen optimoinnin näkökulmasta yhtiön kannattaa maksaa osakkaalleen palkkaa 2 000–3 000 euroa kuukaudessa. Silloin palkkatulon verotuskaan ei nouse yli 30 prosentin", Kuja-Lipasti laskee.


Maatila on järkevintä yhtiöittää toimintamuodon muutoksena, jolloin koko maatalouden omaisuus, myös pellot, siirtyy yhtiöön. Useamman tilan yhteisissä kotieläinosakeyhtiöissä omistajien pellot jäävät yleensä yhtiön ulkopuolelle.

Monet tilat perustavat osakeyhtiön myös siksi, että jatkajien ottaminen mukaan toimintaan on helpompaa. Osakkeita voi myydä tai lahjoittaa aluksi pienemmän määrän. Samoin muut osakeyhtiölain sallimat järjestelyt ovat mahdollisia.

Ely-keskuksen aloitusavustus kohtelee maatilojen ja osakeyhtiöiden jatkajia samalla tavalla. Jatkajan pitää omistaa kummassakin tapauksessa yritystulon edellyttämä osuus, jotta hän saisi aloitusavustuksen. Korkotukilainaa ja varainsiirtoverovapautta jatkaja ei voi kuitenkaan saada yhtiön osakkeiden ostamiseen.

Maatilan sukupolvenvaihdos kannattaa verohuojennusten takia tehdä yleensä maatilana ennen yhtiöittämistä, sillä yhtiön osakkeita voi myydä jatkajalle ilman luovutusvoittoveroa vasta kymmenen vuoden päästä yhtiöittämisestä.

Kuja-Lipastilla ei ole nyrkkisääntöä siihen, kannattaako yhtiöittäminen toteuttaa ennen isoa investointia vai vasta sen jälkeen.

"Jokaisen maatilan tilanne on tuotannon, varallisuuden ja jatkosuunnitelmien osalta erilainen. Sama menettelytapa ei sovi kaikille. Aluksi kannattaakin teettää yhtiöittämisselvitys. Selvityksen tekeminen maksaa muutamasta satasesta tuhanteen euroon ja siihen voi käyttää Neuvo 2020 -tukea", Kuja-Lipasti vinkkaa.

Yhtiöittämisprosessin kokonaiskustannus jää useimmiten alle 10 000 euron.

Yhtiöittäminen saattaa kannattaa myös sivutoimisilla tiloilla, jos omistajan palkkatulot ovat isot. Yhtiöittämisellä saa kevennettyä ansiotulon verotusta.

Kuja-Lipasti korostaa, että osakeyhtiön pitää pystyä alusta alkaen tekemään hyvää tulosta, jotta oman pääoman määrä ei valahda liian pieneksi. Silloin on vaarana selvitystilaan ajautuminen ja verohyötykin menetetään.

Maatilaa yhtiöitettäessä on tärkeää, että tase muodostuu riittävän vahvaksi. Se mahdollistaa veroedullisen osingonjaon alusta alkaen ja luo pohjan vakavaraisuudelle. Osakepääomaan ei ole tarvetta sitoa lain minimimäärää eli 2 500 euroa suurempaa summaa.


Luomumaitoa tuottavalla Nopan tilalla Ilmajoella on mietitty yhtiöittämistä jonkin aikaa. Tilan omistajat, Maarit Noppa ja Simo Perälä, ovat viisissäkymmenissä. AMK-agrologiksi opiskellut vanhin tytär, Riina Perälä, on 24-vuotias ja kokoaikaisesti töissä maatilalla. Tilalla on noin 170 lehmää ja viljelyala on hieman alle 300 hehtaaria.

"Olemme pohtineet yhtiöittämistä lähinnä omistajuuden ja sukupolvenvaihdoksen näkökulmasta. Osakeyhtiön kevyempi verotus kiinnostaa myös. Homma voi hyvinkin nytkähtää eteenpäin ensi vuonna, kun varainsiirtoverovapaus on totta", Perälä summaa.

Kuja-Lipasti korostaa, että yhtiöittämisen suunnittelulle ja toteutukselle pitää varata reilusti aikaa.

"Yhtiöittäminen kannattaisi jakaa kolmelle vuodelle, jotta siitä saisi parhaan verohyödyn. Sopivasti hankintoja ajoittamalla ja tasausvarauksia hyödyntämällä voidaan jo ennen yhtiön toiminnan alkamista saada merkittäviä verosäästöjä aikaan."

Olavi Kuja-Lipastia voi jututtaa yhtiöittämisasioista myös ProAgrian osastolla Farmari-maatalousnäyttelyssä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit