Suomalainen Maaseutu

Menestyneet hevosenkasvattajat: "Meillä hevosten ruokinta perustuu hyvään heinään"

Suomalainen Maaseutu 15.04.2017

Saharan ravitalli tarjoaa hevoskasvattajille avaimet käteen -paketin tamman siemennyksestä varsan 1,5-vuotissyksyyn asti.


Antti Savolainen

Oskari Mäenpää kertoo, että Saharan tammat varsovat pääasiassa maalis–toukokuussa. Tammojen valkuaisen saantia lisätään 2–3 kuukautta ennen varsomista.

Oskari Mäenpää kertoo, että Saharan tammat varsovat pääasiassa maalis–toukokuussa. Tammojen valkuaisen saantia lisätään 2–3 kuukautta ennen varsomista.
Antti Savolainen
Oskari Mäenpää korostaa, että hevosen ruokinnan peruskivi on hyvä heinä. Siitä otetaan rehuanalyysi ja täydennetään ruokintaa sen pohjalta.
Oskari Mäenpää korostaa, että hevosen ruokinnan peruskivi on hyvä heinä. Siitä otetaan rehuanalyysi ja täydennetään ruokintaa sen pohjalta.

Agrologi Oskari Mäenpää ja eläinlääkäri Petra Huhti isännöivät Keuruun Haapamäellä Saharan ravitallia, jonka liiketoiminnan rungon muodostavat täysihoidossa olevat asiakkaiden lämminveriravurisiitostammat. Niitä varsoo vuosittain noin 10–15 ja omia tammoja 5–8. Pääasiassa varsat syntyvät maalis–toukokuussa. Lisäksi siitoskaudella Saharassa keinosiemennetään kymmenittäin tammoja tuore- ja pakastespermalla.

"Meillä hevosten ruokinta perustuu hyvään heinään, josta otetaan aina analyysit ja täydennetään tarvittaessa ruokintaa siltä pohjalta. Mahdollisimman yksinkertaista konseptia on haettu ruokintaan ja tuntuu, että nyt se on ollut muutaman vuoden jo aika hyvin kohdallaan", Mäenpää sanoo.

Tilalla käytetään pääasiassa omaa heinää, joka on Mäenpään arvion mukaan aika vahvaa moneen muuhun paikkaan verrattuna. Heinät hän paalaa omalla muuttuvakammioisella paalaimella mahdollisimman tiukoiksi paaleiksi. Kuluvalle talvikaudelle on ostettu lisäksi hevosille tarkoitettua Suvi-säilöheinää.

Mäenpää korostaa hyvän heinän ja laitumen tärkeyttä. Oikealla ruokinnalla varsa saa hyvät lähtökohdat loppuelämäänsä.

"Maan pitää olla tuottokunnossa! Nurmien laatu, uudistaminen, puhtaus, lannoitus ja kalkitus on kaikki oltava kunnossa. Hyvässä heinässä on kaikki hevosten tarvitsema hyvin imeytyvässä muodossa. Kaikki pussista annettava imeytyy heikommin."

Hän muistuttaa myös seleenipitoisen lannoitteen käytöstä.

"Maaperässä ei ole riittävästi seleeniä luonnostaan. Seleenin puute aiheuttaa jodin imeytymisongelmia ja sitä myötä voi seurata monenlaisia ongelmia heikosta tiinehtyvyydestä alkaen."


Tyhjät ja tiineyden alkuvaiheessa olevat tammat ovat ruokinnan suhteen Saharassa periaatteessa joutohevosen statuksella. Ne saavat heinää ja täysrehua. Petra Huhti muistuttaa, että ruokinnan lisäksi myös hevosen hampaiden ja mahan on oltava kunnossa.

"Heinä on ylivoimaisesti tärkein osa siitostamman ruokintaa. Lämminveriset ovat vapaalla heinällä. Suomenhevosten kohdalla ruokinta saisi olla vielä kevyempää, sillä se on parempi rehunkäyttäjä ja lihoo helpommin", Mäenpää sanoo.

Vasta tiineyden viimeisen 2–3 kuukauden aikana tammojen valkuaisen saantia lisätään.

"Mitä parempi heinä, sitä vähemmän valkuaista tarvitsee lisätä. Heinän sisäänotto- ja käyttökyky vaihtelee tammakohtaisesti."

Varsan synnyttyä tamma saa päivittäin valkuaistäydennyksenä Kraftin Groove Protein -rehua 4–6 litraa.

Kevään mittaan tammat ja varsat pääsevät laitumelle.

"Laidun pitää olla niin hyvä, ettei sinne tarvitse viedä lisärehua kesällä. Kesästä riippuen suunnilleen elokuussa alamme viedä laitumelle lisää heinää. Ruoho menee silloin jo niin vetiseksi, että tammat syövät mieluummin kuivaa heinää. Väkirehua emme anna yleensä edes syksyllä."

Loppuvuodesta, varsojen vieroitusta kohti mentäessä, tammoja ”ajetaan alas” ruokinnalla. Vieroituksen jälkeen kantavien tammojen vuodenkierto alkaa alusta. Ne saavat edelleen vapaasti heinää ympäri vuorokauden.

Vieroitetut varsat ovat vapaalla heinällä. Lisäksi ne saavat täysrehuna Kraftin Foalia kahdesti päivässä yhteensä 1,5–2 litraa.

"Vuosien varrella on nähty ihan selkeästi myös perimän vaikutus: Jos emä syö hyvin, niin varsakin syö. Syöminen on sellainen ominaisuus, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota jo ihan siitostamman valinnassa", Petra Huhti sanoo.


Varsojen irtopaloista käydään hevospiireissä jatkuvaa keskustelua. Jotkut ovat valmiita laittamaan ne ruokinnan piikkiin, mutta Saharan väellä on toinen näkemys.

"Mielestäni ruokintaa enemmän vaikuttaa hevosen suku. Tietyistä suvuista periytyy ihan selkeästi enemmän irtopaloja kuin toisista", Huhti sanoo.

"Ja noin ylipäätään ollaan jo siinä tilanteessa, että irtopaloista ei päästä enää kokonaan eroon sen paremmin lämminverisillä kuin suomenhevosillakaan", Mäenpää toteaa.

Saharan kaikki varsat kuvataan irtopalojen varalta 1-vuotiskeväällä. Mahdolliset irtopalat leikataan saman tien.

Yhteenvetona Saharan väki korostaa rutiinien merkitystä hevosen hyvinvoinnille. Oikeanlainen ja säännöllinen ruokinta on osa rutiineja.

"Riipisen Veijon vanhat opit pitävät vieläkin paikkansa: karsinan pitää olla niin hyvin puhdistettu, että siinä voi itse levähtää, vesi on pystyttävä juomaan itse ja rehua laittamaan omaan suuhun", Mäenpää tiivistää.

Muokattu otsikkoa 15.4.2017 kello 18.40.

Aiheeseen liittyvät artikkelit