Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Muista töistä lypsytilalliseksi: ”Alussa ei tiedetty mistään mitään, ei käytännössä koko maidontuotannosta”

Suomalainen Maaseutu 14.09.2017 Kauhava

Hanne ja Arto Tyynismaa hyppäsivät suureen tuntemattomaan siirtyessään vieraan töistä maidontuottajiksi.


Anne Anttila

Hanne ja Arto Tyynismaa sekä lapset, Anni, Arttu ja Amanda viihtyvät maaseudun rauhassa. Taustalla vuoden 2015 tammikuussa käyttöön otettu pihatto.

Hanne ja Arto Tyynismaa sekä lapset, Anni, Arttu ja Amanda viihtyvät maaseudun rauhassa. Taustalla vuoden 2015 tammikuussa käyttöön otettu pihatto.
Anne Anttila
Tyynismaan maidontuotantotilalla panostetaan ruokinnan lisäksi myös karjan yleiseen hyvinvointiin.
Tyynismaan maidontuotantotilalla panostetaan ruokinnan lisäksi myös karjan yleiseen hyvinvointiin.

Kauhavalaiset Hanne ja Arto Tyynismaa ovat esimerkki rohkeasta määrätietoisuudesta. Pariskunta otti isännän kotitilan nimiinsä vuonna 2011, mutta isännyyden alkuvaiheessa heillä kummallakaan ei ollut vielä suurta tietotaitoa karjanhoidosta.

Arton leipäpuu oli Valtran hyttejä valmistamalla tehtaalla ja elintarviketekniikan insinööriksi valmistunut Hanne vastaavasti työskenteli ravitsemustyöntekijänä.

"Kesäisin toki auttelin vanhempiani peltohommissa, joten kipinä maatilan töihin oli kuitenkin jo olemassa", Arto taustoittaa.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Arto kävi vielä parin vuoden ajan vieraan töissä ja Hanne opetteli navettahommia appivanhempiensa opastamina.

"Kyseessä oli niin sanottu pehmeä laskeutuminen tilanpitoon. Hyvä näin, sillä minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta karjanhoidosta. Ensimmäiset päivät kuljin navetassa seiniä pitkin ja lypsyhommatkin aloitin täysin nollasta", Hanne muistelee naureskellen.

Myös muut tilan työt toimintatapoineen isäntäpari sanoo opetelleensa täysin aakkosista sekä netin tieto- ja keskustelufoorumeja hyväksikäyttäen.

"Ruohonjuuritasolta on lähdetty liikkeelle. Alussa ei tiedetty mistään mitään, ei ruokinnasta, jalostuksesta eikä käytännössä koko maidontuotannosta."


Vaikka isäntäpari sanoo lähteneensä liikkeelle katselumielessä, niin varsin pian tilaa ryhdyttiin kuitenkin laajentamaan. Peltojen lisäksi investoinnit kohdistuivat myös tuotantotiloihin.

"Ensimmäinen hankinta navettaan oli pyykinpesukone. Sen jälkeen uusittiin tuuletusjärjestelmä sekä laitettiin muun muassa ruokkija ja matot. Parsipaikkoja lisättiin muutamalla, joten parhaimmillaan vanhassa navetassa oli 29 lypsypaikkaa."

Mittavasta remontista huolimatta Tyynismaan tilalla ryhdyttiin miettimään kuitenkin kokonaan uuden tuotantotilan rakentamista.

"Harkitsimme myös parsinavetan laajentamista, mutta päädyimme kuitenkin lypsyasemalla varustettuun pihattoon. Ratkaisu osoittautui kaikin puolin oikeaksi, vaikka jo alkuvaiheessa jouduimme kiristämään budjettia. Venäjän pakotteet ja tuottajahinnan sukellus pistivät kustannuslaskelmat uusiksi, joten vaihdoimme esimerkiksi lypsyjärjestelmän halvempaan vaihtoehtoon."

Käytettynä hankittu lypsyasema osoittautui kuitenkin onnenpotkuksi ja on edelleen isäntäparin mieleen.

"Asemalla on vasta-alkajankin hyvä aloittaa. Tällä tavoin saamme parhaimman tuntuman lehmiin ja voimme opetella siinä samassa sitä kuuluisan karjasilmän kehittämistä."

Vuoden 2015 tammikuussa käyttöön otettuun pihattoon tuli 61 lypsypaikkaa ja entiset tilat jäivät hiehonavetaksi.

Pihaton päädyssä sijaitsee myös tilan tukijalka; elintarvikehuoneisto.

"Jatkojalostan oman tilan maidosta kotijuustoa sekä harjoitan ohessa myös pitopalvelutoimintaa. Toimintamalli antaa tarpeellisia lisäpaukkuja myös tilan päätuotantomuodolle", Hanne iloitsee.

Suolakivi lisää syöntikykyä

Tyynismaan lypsykarjatilalla päädyttiin ruokinnan suhteen erillisruokintaan. Pääpainopisteet ovat laadukkaassa säilörehussa sekä kaura-ohra -pohjaisessa väkirehussa. Karjalle syötetään lisäksi kuivaheinää.

Ruokintaa täydennetään puolitiivisteellä ja bonuksena karja saa nuoleskella vielä syöntikykyä lisäävää suolakiveä.

"Myös kivennäistä tulee olla riittävästi. Meillä on käytössä jopa niin sanottu umpikauden kivennäinen, joka lisää muun muassa vasikoiden juontihalukkuutta. Vanhassa navetassa kivennäistä ei annettu riittävästi ja sen huomasi muun muassa poikimahalvauksina sekä vasikoiden juomattomuutena", Hanne-emäntä selvittää.

Tyynismaan tilalla ruokintasuunnitelman tekee ProAgria, mutta loppuräätälöinnistä vastaa isäntäpari.

"Ruokinta on laji, joka elää koko ajan. Muutostarpeet voi huomioida esimerkiksi lannan koostumuksesta, jota meidän navetassa seurataan hyvinkin tarkoin. Myös rehunäytteet otetaan säännöllisesti."


Tyynismaan isäntäpari sanoo panostavansa ruokintaan jo vasikasta lähtien.

"Pienille tarkoitettu alkurehu antaa vauhtia kehitykselle. On hienoa nähdä, kuinka pieni juottovasikka märehtii. Ruokinnasta ja sen tärkeydestä ei puhuta turhaan. Myöskään laadusta ei kannata tinkiä", isäntäpari tietää kertoa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit