Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Murskevilja säästää kustannuksia: "viljasiiloja ei ole tarvinnut rakentaa"

Suomalainen Maaseutu 25.08.2017

Tuoreena korjattava vilja vähentää karjatilan sadonkorjuuriskejä – ja usein myös alentaa ruokintakustannuksia. Tässä maitotilallisen ja tutkimusprofessorin näkemykset!


Markku Pulkkinen

Ari Reitti on ollut tyytyväinen vuonna 2010 hankittuun Murska W-Max 10C -valssimyllyyn. Se riittää oman ja muutaman muunkin maitotilan tarpeisiin.

Ari Reitti on ollut tyytyväinen vuonna 2010 hankittuun Murska W-Max 10C -valssimyllyyn. Se riittää oman ja muutaman muunkin maitotilan tarpeisiin.
Markku Pulkkinen
Ari Reitti valmistaa appeen Eurocomp Multi-Auger -apevaunulla. Elokuun alkuun mennessä 
kaikki edellisen vuoden tuorevilja oli jo syötetty eläimille.
Ari Reitti valmistaa appeen Eurocomp Multi-Auger -apevaunulla. Elokuun alkuun mennessä 
kaikki edellisen vuoden tuorevilja oli jo syötetty eläimille.
Markku Pulkkinen
Kaura-ohra-vehnä-seosviljasta on odotettavissa noin 6 000 kilon hehtaarisato. 
Vilja valmistunee puitavaksi syyskuun alussa, pari viikkoa normaalista myöhässä.
Kaura-ohra-vehnä-seosviljasta on odotettavissa noin 6 000 kilon hehtaarisato. 
Vilja valmistunee puitavaksi syyskuun alussa, pari viikkoa normaalista myöhässä.

Mäntsäläläinen maitotilayrittäjä Ari Reitti mittailee pari viikkoa myöhässä olevaa seosviljakasvustoa. Kaura-ohra-vehnäseos näyttää sopivan tiheältä ja kellertääkin jo paikoin. Reitillä on kymmenen vuoden kokemus murskattuna säilötyn tuoreviljan käyttämisestä appeen joukossa.

"Olen ollut tyytyväinen tuoreviljaan. Ilmatiiviiseen tuubiin säilöntäaineella säilötty vilja on pysynyt hyvälaatuisena. Viljasiiloja ei ole tarvinnut rakentaa ja syksyistä kuivurin kyttäämistäkin on vähemmän", Reitti kuvailee.

Reitin tilalla on reilut sata lehmää ja kaksi lypsyrobottia. Ape tehdään asvaltoidulla rehukentällä liikuteltavaan apevaunuun. Ape puretaan mattoruokkijalle katon alla navetan päädyssä ja mattoruokkija kuljettaa rehut eläinten eteen. Ruokintaratkaisu johtuu siitä, että pihatto on laajennettu vanhasta navetasta. Uusi navetta kangastelee Reitin tulevaisuuden suunnitelmissa.

Tilalla kasvaa tänä vuonna seosviljaa 55 hehtaarilla. Myös 12 hehtaarin alalla kasvava härkäpapu saattaa mennä tänä vuonna tuoresäilöntään. Viljan siemenseoksen yrittäjä osti valmiina. Kylvön ja puinnin hoitavat urakoitsijat.

"Kasvusto näyttää hyvältä ja odotan siitä noin 6 000 kilon tuoresatoa hehtaarilta. Puinti menee tänä vuonna väkisin syyskuun alkuun, kun se normaalisti tapahtuu elokuun puoleen väliin mennessä", Reitti arvioi.

"Pyrimme siihen, että puidessa jyvien kosteus olisi 25–30 prosenttia. Silloin säilöntä onnistuu varmimmin. Märempää viljaa ei oikein pysty puimaan eikä murskaamaan. Kuivempi vilja puolestaan säilyy huonosti, koska silloin on vaikeampi saada rehua ilmatiiviiksi ja maitohappokäyminen on huonompaa."


Reitti hoitaa itse viljan murskauksen ja säilömisen 60 metrin pituisiin muovituubeihin. Tuoreet jyvät kipataan puinnin jälkeen laakasiiloon, josta ne muutaman tunnin sisällä nostellaan traktorikäyttöiseen Murska W-Max 10C -valssimyllyyn. Murskaamisen yhteydessä tuoreviljaan lisätään säilöntäaine. Reitti on käyttänyt viime aikoina Sil-All- ja Silomix -biologisia säilöntäaineita.

Myllyn taakse asennettu pakkeri työntää murskatun viljan muovituubiin ja samalla traktori ja mylly liikkuvat automaattisesti eteenpäin.

"Pitää vaan muistaa jättää traktorin vaihde vapaalle, muuten tuubista tulee pallo", Reitti naurahtaa.

Yhteen tuubiin mahtuu noin 180 kuutiota eli 120–140 tonnia viljaa. Tuubit Reitti säilyttää lintuverkoilla peitettynä taivasalla.

Murskausmyllyä Reitti vuokraa myös muille maitotiloille. Vuonna 2010 tehdyllä investoinnilla onkin hyvä käyttöaste.

"Nyt olisi jo tarve päivittää mylly pykälän verran isompaan."

Tuoreviljan hyväksi puoleksi Reitti mainitsee vielä hyvän maittavuuden.

Tuoreviljan riskinä on lähinnä tuubimuovien rikkoutuminen, jolloin ilma pilaa rehun. Pahimpia muovikalvon rei’ittäjiä ovat olleet naakat, mutta ne pysyvät poissa, kun tuubit peittää heti verkolla. Reitin mielestä laakasiiloon säilöminen voisi olla parempi vaihtoehto.

"Jatkan rehuviljan tuotannossa samalla linjalla. Urakkapuimuri viipyy pelloillamme yleensä vain neljä päivää, joten puimuriakaan en ole hankkimassa", Reitti sanoo.


Tutkimusprofessori Arto Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta suosittelee puimaan tuoreviljan 35–45 prosentin kosteudessa.

"Näin suuri kosteus ei mahdollista optimaalista puintityötä ja työteknisistä syistä vilja puidaankin usein kuivempana."

"Suosituksia kuivemman (16–35 %) viljan murske-säilöntään liittyy kuitenkin viljan homehtumisen riski. Viive puinnin ja murskauksen välillä tulisi minimoida alle vuorokauteen. Muussa tapauksessa viljaan tulisi lisätä propionihappoa heti puinnin jälkeen", Huuskonen ohjeistaa.

Hän myös painottaa, että kaikkien jyvien on rikkouduttava murskauksessa. Kokonaiset jyvät heikentävät säilyvyyttä ja maittavuutta.

"Murskesäilönnässä voidaan käyttää happopohjaisia tai biologisia säilöntäaineita. Biologiset säilöntäaineet vaativat viljalta yli 30 prosentin kosteuden toimiakseen. On eduksi, jos suosituksia kuivemman (16–35 %) murskeviljan säilönnässä käytettävä säilöntäaine sisältäisi myös propionihappoa. Veden lisäämistä viljan joukkoon murskausvaiheessa ei voi suositella", Huuskonen sanoo.

Huuskonen ei ota vielä kantaa uusien, äskettäin markkinoille tulleiden tuoreviljan säilöntäaineiden toimivuuteen, sillä aineita ei ole ehditty testata tutkimusolosuhteissa.

Huuskonen muistuttaa, että tuoresäilötyssä viljassa ei kehity lainkaan E-vitamiinia varastoinnin aikana toisin kuin kuivatussa viljassa. Näin ollen tuoreviljan käyttö vaatii normaalia korkeamman E-vitamiinitäydennyksen eläinten ruokinnassa.

Näin onnistut tuoreviljasäilönnässä:

Pui vilja riittävän kosteana (35–45 %).

Minimoi puinnin ja säilönnän väli.

Huolehdi, että kaikki jyvät rikkoutuvat murskauksessa. Rikkoutumattomat jyvät heikentävät säilyvyyttä ja maittavuutta.

Valitse säilöntäaine, joka toimii mahdollisimman laajalla kosteusalueella.

Huolehdi, että tuorevilja on varmasti ilmatiiviisti säilötty.

Lähde: Arto Huuskonen, Luke.

Aiheeseen liittyvät artikkelit