Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Näin nostat nurmisatoa parilla tonnilla

Suomalainen Maaseutu 15.04.2017

Nurmet ovat jääneet monella karjatilalla hieman heitteille, Hankkijan tutkimuspäällikkö Juha Salopelto näkee. Hehtaarisatoa pystyisi helposti nostamaan.


Markku Pulkkinen

Tavoitteena pitää olla kaksi tonnia lisää nurmisatoa joka tilalla, Hankkijan tutkimuspäällikkö Juha Salopelto haastaa.

Nurmirehun viljelijöiden kannattaa olla keväällä hereillä. Mahdollisimman aikainen lannoitus antaa selvää sadonlisää. Pellolle pitää mennä heti, kun maa kantaa.

"Viime vuoden kokeissamme aikainen lannoitus toi myöhäiseen verrattuna jo yksistään kaksi tuhatta kiloa paremman hehtaarisadon. Lannoitetta ei siis pidä levittää lämpimään maahan, vaikka sellaistakin perimätietoa tiloilla liikkuu", Juha Salopelto painottaa.

Lannoitteen määrästä ei kannata tinkiä, sillä lannoitus on tutkimuspäällikön mielestä sijoitus eikä kulu, josta pitäisi karsia.

"Ympäristökorvaus sallii aivan riittävät lannoitemäärät, kunhan valitsee oikeat lannoitelajit tasapainottamaan karjanlantaa. Liian usein ollaan salpietarilinjalla. Y10- ja NK2 -lannoitteet ovat parempia valintoja", Salopelto opastaa.

Hankkijalla oli viime kesänä nurmikokeita kolmella paikkakunnalla: Vihdissä, Siilinjärvellä ja Rantsilassa. Vihdin ja Siilinjärven nurmille annettiin enimmillään 240 kiloa typpeä hehtaarille. Se toi lannoitekulukin huomioiden viljelijän tilipussiin hyvin lisää euroja. Esimerkiksi Siilinjärvellä kuiva-ainesadon lisäys oli 132 kilon typpilannoitukseen verrattuna 3 000 kiloa hehtaarilla. Sadon ruokintalaadussa ei ollut juurikaan eroja eri lannoitustasoilla.

"160 kilon typpilannoitus ei riitä säilörehunurmelle oikeastaan missään päin Suomea", Salopelto herättelee.

"Lannoitemäärän jakamista eri satojen kesken kannattaa pohtia. Poutimisherkillä lohkoilla kannattaa panostaa ensimmäiseen satoon ja antaa sille keväällä reilumpi lannoitus kuin toiselle sadolle."

Hankkijan Nurmi-kasvuohjelman mukaan viljellyissä Vihdin ja Siilinjärven kokeissa timotei-nurminatakasvuston kuiva-ainesato oli 12 000 kiloa hehtaarilla. Rantsilassa olosuhteet ovat haastavammat ja korjuu tehtiin vain kahdesti. Siellä sato jäi 7 700 kuiva-ainekiloon hehtaarilla.

"Hivenravinteitakaan ei kannata unohtaa. Erityisesti sinkistä on monilla karjatiloilla puutetta. Myös seleenipitoisen seoslannoitteen valitseminen on karjatiloille kuin vakuutus", Salopelto sanoo.

Lannan Salopelto suosittelee mahdollisuuksien mukaan levitettäväksi mieluummin toiselle kuin ensimmäiselle sadolle. Pelto kantaa kesällä paremmin raskaat kuormat eikä tiivistymisvaurioita synny.

"Lietelannan ravinteet ovat kesällä yhtä hyvin kasvien käytössä kuin keväälläkin."


Monipuolisen siemenseoksen valitsemisen on myös eräänlainen vakuutus vaihtelevien sääolojen varalle.

"Nurmiseoksessa saisi olla ainakin 5–6 kasvilajia. Esimerkiksi timoteistä voi olla kaksi eri lajikettakin", Salopelto neuvoo.

Viime vuoden nurmikokeensa Hankkija perusti pelkillä timotei-nurminataseoksilla, mutta seoksia on tarkoitus monipuolistaa jatkossa.

"Viimeistään nyt kannattaisi käydä katsomassa, onko nurmissa täydennyskylvön tarvetta. Täydennyskylvöä kannattaa tehdä pienemmillekin tyhjille laikuille, jotta rikkakasvit eivät pääse valtaan", Salopelto opastaa.

Nurmen kiertoajaksi hän suosittelee kolmea vuotta.

"Siemen on niin halpaa, ettei huonoa nurmea kannata pitää. Vanhan nurmen voi kyntää ylös vielä keväälläkin ja perustaa saman tien uuden nurmen suojaviljaan."

Kun saa parannettua nurmen hehtaarisatoa, jää tilalla enemmän peltoa muuhun käyttöön. Osasta vuokrapeltoja voidaan ehkä luopua kokonaan. Myös työtunteja ja polttoainetta säästyy.


Karjatilojen viljanviljelyssä Salopelto kannustaa miettimään ohran vaihtamista vehnään, sillä vehnän valkuaissato on parempi. Hyvälaatuista vehnäsatoa voi halutessaan myydä myös leipäviljaksi.

"Vanhat ohralajikkeet kannattaa ainakin kokonaan unohtaa. Niiden hehtolitrapaino ja sato jäävät liian pieniksi. Pelkästään modernilla ohralajikkeella voi saada tonnin sadonlisän."

Salopelto suosittelee myös kevyen kamerahelikopterin hankkimista, jos haluaa pelloiltaan parhaan tuoton.

"Ilmakuvista näkee todella selvästi, missä kohdissa lohkoja on kunnostamisen tarvetta", Salopelto tietää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit