Panimo Hiisi sai alkukipinänsä vuonna 2012, kun Tatu Hiitola, Mika Silajärvi ja Mikko Mäkelä alkoivat puhaltaa samaan hiileen.
"Meillä kaikilla oli jo siinä vaiheessa työ oluen parissa ja olimme tavanneet toisemme työn merkeissä. Meillä oli samansuuntainen ajatus, että oma panimo pitäisi saada, joten laitoimme hynttyyt yhteen", Mikko Mäkelä kertoo.
Liekki alkoi lepattaa, kun miehet tekivät Tatun johdolla ensimmäisen yhteisen oluensa. Jyväskylän kaupunginosan mukaan nimetty Palokka-olut syntyi vielä helsinkiläisen Stadin Panimon tiloissa. Erä myytiin päivässä loppuun.
"Siitä meni vielä yhdeksän kuukautta, ennen kuin ensimmäiset oluet omalta panimolta valmistuivat", Mäkelä muistelee.
Roihuksi palo yltyi, kun yritys hankki omat laitteet ja löysi toimitilat. Ensimmäisenä toimintavuonna 2013 olutta tuotettiin 25 000 litraa. Sen jälkeen tuotanto on tuplattu joka vuosi. Tänä vuonna valmistuu noin 200 000 litraa olutta Puulaakintiellä, Vaasan leipomon entisissä toimitiloissa.
"Aluksi tavoite oli, että kaksi meistä eläisi tällä oluen teolla. Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen Hiisi työllisti kuitenkin täysipäiväisesti jo neljä ihmistä. Nykyään yrityksellä on viisi osakasta, kun mukaan ovat tulleet Mika Oksanen ja Olli Wiik."
Mäkelä korostaa, että bisneksen pitää luonnollisesti elättää yrittäjät, mutta raha ei ole päällimmäinen syy oluen tekoon. Olut on samalla myös harrastus tekijöilleen.
"2,5 vuoden aikana olemme tehneet yli 200 erilaista olutta. Olemme rohkeita tuotekehityksessä ja kokeilemme juttuja, joita muut eivät välttämättä tekisi. Ihmiset tuntevat meidät panimona, joka haastaa itseään ja venyttää rajoja."
Kotimaisuus ja paikallisuus ovat Hiisin väelle tärkeitä arvoja. Maltaat tulevat Viking Maltilta Lahdesta. Hiiva ja humalat ovat pääasiassa tuontitavaraa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Oluen laadun kannalta hyvä vesi on ratkaisevan tärkeää. Sen takuuna on, että Hiisi käyttää samaa vettä kuin lähellä sijaitseva Valion meijeri.
"Paikallisuus näkyy meillä monella tavalla. Viereisen leipomon ylijäämä munkkeja käytämme yhden oluemme mäskin seassa 150 kappaletta kerralla. Mäski puolestaan viedään käytön jälkeen Laukaaseen biokaasulaitokselle, jonka valmistamalla polttoaineella kulkee meidän jakoautomme. Keito-saunaolueen käytetään riihiruista Konnevedeltä ja olueen makua antavat kivet lämmitetään muuramelaisen Harvian puukiukaassa."
Markkinoinnissaan Hiisi yhdistää hyvän oluen ja tarinat.
"Vakio-oluillamme on vahvat tarinat, joissa nousevat esiin suomalaisuus ja sen varhainen mytologia ajalta ennen Kalevalaa. Haluamme viedä Hiisi-oluita ja tarinoita myös ulkomaille, kun aika on kypsä. Kyselyitä on tullut viime aikoina muun muassa Venäjältä, Espanjasta ja Saksasta."
Pienpanimon perustamiseen ja alkoholin valmistukseen liittyy melkoinen määrä byrokratiaa. Mikko Mäkelä ei silti pidä prosessia vaikeana. Hänen mukaansa viranomaiset tekevät työnsä hyvin ja tietoa on saatavilla.
"Se on kiinni myös omasta suhtautumisesta. Tiesimme kyllä mihin ryhdyimme. Aikaa tämmöinen vaatii joka tapauksessa."
Hän korostaa myös investointien etupainotteisuutta. Rahaa palaa alussa melkoinen kasa muun muassa laitteistoihin ja toimitiloihin, ennen kuin yhtään litraa olutta on pullotettu. Panimon toiminnan aikana koko oluentekoon tarvittava laitteisto on jo kertaalleen uusittu isommaksi.
Toimialan tulevaisuudennäkymiä Mäkelä pitää mielenkiintoisina. Pienpanimobuumi on tuonut alalle paljon uusia toimijoita.
"Luulen, että näemme tulevaisuudessa yhä erilaisempia panimoita. Osa vakiintuu kyläpanimoiksi ja toisessa päässä jotkut panimot tähtäävät kovasti vientimarkkinoille."
Oman panimon suhteen suurimmat haaveet eivät liity talouspuoleen, vaikka tietyt realiteetit pitääkin huomioida.
"Oman tekemisen laadun jatkuva parantaminen on meille tärkeintä. Haluamme olla mielenkiintoinen panimo myös jatkossa", Mäkelä summaa.
