Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Nurmen ja lehmien hyvinvointi kulkevat käsi kädessä

Suomalainen Maaseutu 22.04.2017

Provanin tilalla Salon Perniössä nurmia on hoidettu aina yhtä hyvin kuin lehmiäkin. Poudanarat savipellot edellyttävät viljelyltä tarkkuutta.


Markku Pulkkinen

Provanin tilan 50 lehmää laiduntavat 11 hehtaarin alalla. Kuivuus kurittaa usein Perniön nurmia. Nurmen siemenseoksen pitääkin olla monipuolinen.

Maitoyrittäjä Markku Peltonen on saanut ruuvattua säilörehun tuotantotekniikan kohdallaan eikä tulevalle kesälle ole suunnitteilla uusia konsteja. Oppia ja kirittäjiä Peltonen hakee ProAgria Länsi-Suomen nurmiviljelyn pienryhmästä.

"Pienryhmätoiminta on ollut todella hyödyllistä. Porukassa tulee jaettua hyödyllisiä kokemuksia. Myös sato- ja kustannuslukujen vertaileminen on mielenkiintoista", Peltonen kiittelee.

Markku Peltonen ja hänen yrittäjäpuolisonsa Päivi Peltonen palkittiin hyvistä nurmenviljelytuloksista Laidunyhdistyksen valtakunnallisella nurmipalkinnolla muutama vuosi sitten.

Savisten peltojen kuivuusriskistä huolimatta säilörehunurmien keskisato on pysytellyt yli 9 000 kuiva-ainekilossa hehtaarilta. Viime vuoden sato 23 hehtaarin säilörehualalta oli hieman reilut 10 500 kiloa, vaikka ensimmäinen korjuu tehtiin jo toukokuun lopussa ja saalis jäi sen vuoksi pieneksi. Parhaimmillaan tilalla on päästy yli 12 000 kilon kuiva-ainesatoon.

"Olen viime vuoden satoon tyytyväinen. Erityisesti kolmas, elo-syyskuun vaihteessa korjattu sato oli runsas."……


Siemenseos on avain siihen, että nurmet tuottavat kuivanakin vuonna Perniön kallioiden välissä kohtuullisen sadon. Peltosen nurmiseoksessa on timoteita, nurmi-, ruoko- ja rainataa, valko- ja alsikeapilaa, englannin raiheinää ja reilusti sinimailasta. Puna-apilasta on luovuttu, sillä se tukahdutti mailasen. Sato on sinimailasen vuoksi syyspainotteinen. Kesän keskimmäinen sato syötetään hiehoille.

"Sikuri on tulossa uutena lajina Varsinais-Suomen rehunurmiin. Odottelen vähän aikaa muiden kokemuksia ja päätän sitten, otanko sen itsekin viljelyyn", Peltonen pohtii.

Hänellä on kokemusta muistakin erikoiskasveista, sillä tilalla viljellään edelleen sokerijuurikasta 35 hehtaarin alalla.

"Viljelemme nurmea samalla lohkolla kolme vuotta. Hyvin harvoin nurmi jätetään neljänneksi vuodeksi, jolloin siitä korjataan rehu hiehoille. Siemen on tällä hetkellä halpaa, joten tiheä nurmien uusiminen on järkevää", Peltonen perustelee.

"Palkokasvit vähenevät vanhoissa nurmissa, jolloin joudutaan käyttämään typpilannoitteita. Nurmia lannoitetaan pääsääntöisesti vain ensimmäiselle sadolle ja silloinkin maltillisesti. Nurmen uusiminen on halpaa väkilannoitteisiin verrattuna."

Kolmen nurmivuoden jälkeen lohkolle kylvetään sokerijuurikas tai vilja. Uusi nurmi kylvetään jälleen viidentenä vuonna suojaviljaan.

Keväisiä täydennyskylvöjä Peltonen ei juurikaan harrasta. Jos suojavilja kasvaa liian hyvin, saattaa hän täydennyskylvää puinnin jälkeen tai seuraavan keväänä.

"Jos nurmen perustaminen ei onnistu tai siihen jostain syystä syntyy aukkoja, uusin mieluummin koko nurmen. Näin saa paremman ja laadukkaamman sadon."


Säilörehu korjataan kolmen tilan yhteisellä ketjulla, joka korjaa joka kierroksella noin 200 hehtaarin rehualan. Rehun korjuuseen kuluu reilu viikko keleistä riippuen. Urakointiketjun muut yrittäjät ovat kasvinviljelijöitä.

Peltonen omistaa Pöttingerin niittomurskaimet traktorin eteen ja taakse. Takaniittomurskain vaihdetaan tänä vuonna saman merkin telamurskaimeksi.

"Telamurskain on parempi sinimailasen korjuuseen, sillä se taittaa mailasen varren, jolloin kasvi kuivuu nopeammin", Peltonen tietää.

Urakoitsija kerää säilörehun tarkkuussilppurilla ja se säilötään hapolla laakasiiloihin. Säilörehun tuotantokustannus pitkälle mietityllä työnjaolla on ollut hieman alle 150 euroa kuiva-ainetonnilta.

Lehmien rehuksi viljeltävä kaura-ohra-vehnäseosvilja puidaan tuoreena ja säilötään jyvinä tuubiin. Puinti ja kylvöt teetetään urakoitsijalla.


Provanin tilan vuonna 2001 valmistuneessa lypsyasemapihatossa on puolensataa lehmää, joista kaksi kolmasosaa on ayrshire- ja kolmasosa holstein-rotua. Navetta on varustettu kuivalantajärjestelmällä ja ketjuruokkijalla. Rehuna on kiinteällä apesekoittimella valmistettava täysaperehu. Lehmät saavat laiduntaa vapaasti yöaikaan. Viiden hehtaarin laitumet ja kuuden hehtaarin odelma-ala ensimmäisen rehunkorjuun jälkeen ovat aivan navetan vieressä.

Lehmien keskituotos on hieman alle 10 000 kiloa vuodessa eikä enempää tavoitellakaan.

"Haluamme pitää kustannukset kurissa emmekä siksi tavoittele huipputuotosta", Peltonen valottaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit