Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Rehu paaliin ilman säilöntäainetta? Viljelijät ja asiantuntija eri mieltä

Suomalainen Maaseutu 12.04.2017

Monilla karjatiloilla on hyviä kokemuksia rehun paalaamisesta ilman säilöntäaineita. Onnistuminen vaatii puhtaan ja kuivahkon nurmirehun, tiukan paalin ja paljon muovia.


Markku Pulkkinen

Juha Valajärvi tekee laadukasta rehua lihakarjalleen ilman säilöntäaineita. Säilöntäaineeton rehu pitää paalata erittäin tiukaksi. Kahdeksan muovikerrosta varmistaa moitteettoman laadun.

Juha Valajärvi tekee laadukasta rehua lihakarjalleen ilman säilöntäaineita. Säilöntäaineeton rehu pitää paalata erittäin tiukaksi. Kahdeksan muovikerrosta varmistaa moitteettoman laadun.
Markku Pulkkinen
Tuotantoneuvoja Jari Korva ei suosittele maitotiloille rehuntekoa ilman säilöntäainetta. 
Riskit ovat liian isot.
Tuotantoneuvoja Jari Korva ei suosittele maitotiloille rehuntekoa ilman säilöntäainetta. 
Riskit ovat liian isot.
Markku Pulkkinen
Säilöntäaineeton odelmasato maistuu hyvin Valajärven tilan hereford-emolehmille.
Säilöntäaineeton odelmasato maistuu hyvin Valajärven tilan hereford-emolehmille.

Valajärven tilan herefordit jauhavat tyytyväisinä säilöntäaineetonta rehuaan Janakkalan Vähikkälässä. Tuoksu on raikas ja tummanvihreä odelmasato maistuu. Myös karkeampi rehu tekee hyvin kauppansa.

"Jätin säilöntäaineet lähes kokonaan pois, kun siirryimme luomuun vuonna 2011. Vain ensimmäiseen satoon olen joskus märkinä vuosina laittanut biologista säilöntäainetta. Uuden paalaimen hankkimisen myötä säilöntäainetta ei tarvitse käyttää enää lainkaan", Juha Valajärvi kertoo.

"Kaksi vuotta sitten kahden tilan kimppa- ja urakointikoneeksi ostettu McHale Fusion 3 -kombipaalain tekee niin tiukat paalit, ettei pilaantumisen vaaraa ole. Tiiviiseen paaliin mahtuu kolmannes enemmän rehua. Kahdeksan muovikerrosta varmistaa säilymisen."

Valajärvi on kokeillut myös kuutta kerrosta muovia, mutta pitää kahdeksaa kerrosta varmempana. Tänä vuonna hän kokeilee osalle sadosta 20 prosenttia normaalia ohuempaa muovikäärettä.


Rehun korjuutapana 40 emolehmän tilalla on niittomurskaus karheelle, jossa ruohon annetaan kuivua. Pöyhintää ei tehdä, jotta maata tai lantaa ei sekoitu rehun joukkoon. Paalaus karheelta on nopeaa, kun koneeseen ei tarvitse lisäillä happoa ja vettä.

Valajärvi perustelee säilöntäaineiden pois jättämistä myös työturvallisuustekijöillä. Koneetkin kestävät pidempään. Yksi maatilan vaaratekijä on pois myös kahden pienen lapsen ulottuvilta.

Lihakarjan rehut tehdään yleensä melko myöhäisessä ja karkeassa vaiheessa, jolloin niiden kuiva-ainepitoisuus on korkea. Viime vuonna ensimmäisen sadon kuiva-ainepitoisuus oli 57 ja toisen 46 prosenttia.

"Koitamme korjata rehun mahdollisimman kuivana, sillä vesi on helpompi tarjoilla kupista kuin paalista."

"Myyn rehupaaleja maitotiloillekin ja hyvin ne ovat kelvanneet lypsylehmille. En ole huomannut, että aineiden pois jättäminen olisi vaikuttanut rehun laatuun ja maittavuuteen", Valajärvi tiivistää.


Hiehohotellia Jämsässä pitävä Tuomo Anttila on paalannut hiehojen rehun ilman säilöntäaineita kolme vuotta hyvällä menestyksellä. Hän sai herätyksen asiaan kuultuaan amerikkalaisen tutkijan esityksen.

"Hän kertoi, että rehun virhekäyminen tapahtuu jo karhossa pellolla. Niitetty nurmi pitäisi levittää tasaisesti, jotta jokainen lehti saisi valoa ja kuivuisi nopeasti. Tällä menetelmällä olen pystynyt korjaamaan rehua, jonka kuiva-ainepitoisuus on 60–70 prosenttia. Vettä ei kannata kantaa kotiin", Anttila kuvailee.

Uuteen menetelmään siirtymistä vauhditti paalauskaluston uusiminen. Anttila luopui tuubikäärinnästä ja hankki käytettynä muuttuvakammioisen Krone Comprima CW 210 XC -kombipaalaimen. Paalaimella saa pyöriteltyä halkaisijaltaan 2,1 metrin paaleja, mutta Anttila tyytyy 1,75 metrin paaleihin.

"Kone tekee paaleista erittäin tiiviitä. Muovia käytän kahdeksan kerrosta. Nurmen niitän niittomurskaimella. Silpun pituudella ei ole merkitystä säilyvyyteen eikä kosteudellakaan. Tärkeintä on, että rehu on puhdasta. Maata tai lantaa ei saa olla mukana", Anttilakin painottaa.


400 hiehoa tarvitsee 200 hehtaarin nurmirehualan. Puolet siitä on pelkkää ruokohelpeä ja toinen puoli valkuaispitoista nurmea, joka sisältää timoteita, nurminataa, sinimailasta, keltamaitetta, ruokonataa, rainataa sekä valko- ja alsike-apilaa.

Ruokohelpistä Anttila saa noin 14 000 kilon kuiva-ainesatoja hehtaarilta. Valkuaisnurmen sato vaihtelee 5 000:n ja 10 000 kuiva-ainekilon välissä, koska sitä korjataan erilaisissa kehitysvaiheissa.

"Olen ollut todella tyytyväinen rehun laatuun. Se tuoksuu raikkaalta ja säilyy moitteetta. Säästän 15 000 euroa vuodessa, kun ei tarvitse ostaa säilöntäaineita. Ei ole mitään hinkua siirtyä takaisin säilöntäaineiden käyttöön", Anttila vakuuttaa.

Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantoneuvoja Jari Korva muistuttaa lypsykarjatiloja säilöntäaineetta paalaamisen riskeistä.

"Vaara rehun virhekäymiseen on suuri. Virhekäymisessä menetetään tärkeitä ravintoaineita eikä rehu ole eläimille enää niin maittavaa. Pahimmassa tapauksessa muodostuu myös homeita, hajuja ja makuja, jotka voivat siirtyä maitoon", Korva perustelee.

Edellytyksenä biologisen säilöntäaineen käytölle Korva pitää yli 35 prosentin kuiva-ainepitoisuutta. Märemmälle rehulle hän suosittelee happosäilöntää.

"Nykytiedolla ja rehuanalyysien perusteella en suosittele säilörehun tekemistä ilman säilöntäainetta. Aineen käyttö vähentää rehun laadun vaihtelua", Korva neuvoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit