Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Rehuvaraston katto sähkövoimalaksi: Aurinkoenergia kannattaa Viinamäen maitotilalla

Suomalainen Maaseutu 13.06.2017

Viinamäen tilan uuden rehuvaraston lape täyttyi toukokuussa aurinkopaneeleista. Investointipäätös syntyi nopeasti.


Markku Pulkkinen

Maitoyrittäjä Timo Viinamäki (vas.) ja sähköyrittäjä Sami Hongisto esittelevät 1,6 neliön suuruista aurinkopaneelia. Viinamäen rehuvaraston katolle mahtui 95 levyä.

Reilun parinsadan lehmän maitotilaa Jalasjärvellä pyörittävä Timo Viinamäki pohti pitkään biokaasulaitoksen rakentamista tilan energianlähteeksi. Biokaasu vaihtui kuitenkin aurinkoenergiaksi.

"Laskeskelin kymmenen vuotta biokaasulaitoksen kannattavuutta, mutta en saanut sitä millään laskelmalla kannattavaksi. Aurinkopaneeli-investoinnin takaisinmaksuajaksi sen sijaan sain 5–10 vuotta. Investointipäätös olikin helppo tehdä", Viinamäki kertoo.

Tuulivoimalan rakentamista Viinamäki ei edes vakavasti harkinnut. Tuulivoimalalle olisi pitänyt löytää sopiva tontti ja käytettyjen tuulivoimaloiden kanssa pelaaminen ei ole aina niin ameriikkaa.

"Paneelit sopivat maitotilalle parhaiten, sillä laitosmiehen hommaa on muutenkin tarpeeksi."


Rehuvaraston etelän suuntaan aukeavalle katolle mahtui 150 neliötä aurinkopaneelia. Katon kulma ja suunta ovat melko sopivat aurinkoon nähden.

"Parhaan tehon aurinkopaneeleista saa, jos ne rakennetaan auringon mukaan kääntyvälle alustalle. Tällaista ratkaisua suunnitellaan joillain broileritiloilla. Myös sikatiloilla ollaan innostuneita aurinkoenergiasta", ProAgria Etelä-Pohjanmaan energianeuvoja Mika Mäenpää kertoo.

"Aurinkoenergian sopiva tehomitoitus on 25–30 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Silloin ei tule yli-investointia ja tuotettu aurinkosähkö tasaa sopivasti energiahuippuja."

Mäenpään mukaan myös maalämmön rakentamista harkitaan monella tilalla. Se sopii energia-asiantuntijan mielestä hyvin maitotiloille.


Viinamäen kolmen robotin maitotilalla energian säästöön on kiinnitetty huomiota jo pitkään. Energiaa säästetään muun muassa kaksinkertaisella maidon lämmön talteenotolla. Viljaakaan ei kuivata, vaan se säilötään tuoreina jyvinä ja murskataan appeen sekaan.

Haketta kuluu 500 kuutiota vuodessa ja sillä lämmitetään kaksi isoa omakotitaloa, tuotantotilojen pesu- ja juomavedet, vasikkala ja rehuvarasto, jonka katolle aurinkopaneelit asennettiin. Lämpökanaalia on 400 metriä.

Tilan sähkönkulutus on noin 175 000 kilowattituntia vuodessa. Juuri asennettujen aurinkopaneelien arvioidaan tuottavan sähköä noin 23 000 kilowattituntia vuodessa.

Aurinkopaneeli-investoinnin hinnaksi tuli noin 40 000 euroa. Ely-keskus myönsi kustannuksiin 40 prosentin avustuksen.

Aurinkoenergiajärjestelmä on nopea rakentaa. Paneelit ja johdot asentaneesta HS-Simak Oy:stä työmaalla työskenteli neljä henkilöä kolmen päivän ajan.

"Levyjen asentaminen uuden rakennuksen katolle on helppoa. Liittäminen tilan verkkoon käy myös melko vaivattomasti", toimitusjohtaja Sami Hongisto kertoo.

Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa ja se pitää muuttaa vaihtovirraksi. Tämä tapahtuu sähkötaulun kokoisella invertterillä.

Viinamäki valitsi HS-Simakin toimittaman järjestelmän osin sen vuoksi, että siihen sisältyi ABB:n invertteri, jonka laatuun yrittäjä luottaa. Aurinkopaneelit on valmistanut kiinalainen Trinasolar.

Aurinkopaneelin piikiteet tuottavat sähköä pienelläkin valolla. Käytännössä vain marras-, joulu- ja tammikuu ovat sähköntuotannon osalta lähes nollakuukausia. Touko-, kesä- ja heinäkuussa sähköä syntyy eniten. Paneelit tuottavat sähköä jopa kesäöinä. Piikiteiden toivekeli on kirkas ja kylmä.

"Aurinkopaneelit ovat helppohoitoisia. Pesu 3–5 vuoden välein riittää huolloksi. Paneeleiden lähellä olevat hiekkatiet kannattaisi kesäisin suolata, jotta pöly ei leijaile paneeleiden peitoksi. Talvella lumi liukuu lasipintaisilta levyiltä helposti pois", Hongisto kuvailee.

Paneeleilla on toimivuuden suhteen 25 vuoden takuu. Niitä ei kannatakaan turhan siirtotyön välttämiseksi sijoittaa kovin vanhan rakennuksen katolle.

Aurinkosähkö ei sovi verkkovirran varajärjestelmäksi, vaan aina tarvitaan myös aggregaatti.


Aurinkoenergiaa saatetaan hyödyntää tilalla tulevaisuudessa enemmänkin, mutta Viinamäki ei kiirehdi asioiden edelle.

"Katsotaan rauhassa, kuinka paneelit toimivat ja kuinka paljon sähköä niistä saadaan. Sen jälkeen voi tehdä päätöksiä jatkosta. Ison lämminvesivaraajan hankkimista paneeleiden yhteyteen pitää myös harkita. Sillä pystyisi varastoimaan energiaa", Viinamäki miettii.

Farmari-maatalousnäyttelyyn Timo Viinamäki lähtee katsomaan erityisesti tuotantorakennuksiin liittyviä uusia innovaatioita.

"Totta kai konekenttäkin kiinnostaa, mutta maidontuotantoa tukevat asiat menevät aina edelle."

Aiheeseen liittyvät artikkelit